Yhtenä kappaleena


Tänään valmistui vihdoin ja viimein tyttären paita, minun ensimmäinen paidantekeleeni koskaan! Itse neuletyö tuli valmiiksi jo aikaa sitten, mutta tänään päättelin ja ompelin. Tein paidan Kerällä-kirjan Yhtenä kappaleena-ohjeen mukaan tai mukaillen. Miten sen nyt ottaa.

Ohje on alun perin villalangalle, mutta minä olin hipelöinyt ja sitten ostanut tapojeni vastaisesti puuvillalankaa ja päätin käyttää sen tähän paitaan. Paidan lankana on Rowan Softknit Cotton. Sitä oli kyllä mukava neuloa ja paitakin tuntuu kivalta. Mutta siihen tämä sitten jääkin, olen meinannut useamman kerran purkaa ja polttaa koko tekeleen. (Liina kommentoi suunnitelmaani; ”Mitä purkamaan, jos aiot kuitenkin polttaa.” ) Mokasin laskiessani silmukkamäärää uusiksi ja hihoista tuli noin 10 senttiä liian pitkät. Kaula-aukon silmukat muunsin oikein, mutta johtuneeko langasta, että aukko venyy ja vanuu ja paita meinaa luisua lapsen lantiolle.


Siinä vaiheessa, kun minun olisi pitänyt alkaa nypertää epäonnentekeleen sivusaumoja yhteen totesin, että kun minulla kerran on ompelukone, joka vielä hurisee huollon jäljiltä kuin unelma, minä käytän sitä. Sivusaumat on siis vetäisty yhteen koneella. Ja kun tuolle tielle lähdin, saumuroin hihat lyhyemmiksi. Lopputulos oli hihojen osalta tosi ruma ja siksi ompelin hihansuuhun vielä käänteen. Kaula-aukolle oli myös pakko tehdä jotain. Annoin lapsukaisen valita nappikaupasta mieluisat napit ja ompelin ne olkapäille kuromaan kaula-aukkoa pienemmäksi.

Ohjeen malli oli kuitenkin sillä tavalla mukava, että voisin hyvinkin tehdä sen pohjalta paidan myös itselleni, mutta villalangasta ja ehkä hihoja muotoillen. Eikä tämä kohderyhmäkään nyt näytä järin kärsivän.


4 kommenttia:

  1. Mä kyllä fanitan sua. En varmaan kuuna päivänä uskaltaisi lähteä ompelemaan neulomuksiani, mutta sä vaan huristat - ja muutenkin olet tosi rohkea. Ihailen sitä ihan oikeasti.

    Ja sitten paidasta tulikin tosi hieno! Onneksi et purkanut ja/tai polttanut (olen edelleen sitä mieltä, että turhaa työtä olisi purku jos rovio on kuitenkin kohtalona.) Mun on ehkä pakko seurata sun esimerkkiä. Tosin yritän muistaa muuntaa silmukkamäärät. En lupaa onnistuvani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah! Ompelukonevaihe ei mua pelottanut eikä epäilyttänyt. Mutta täytyy myöntää, että saumurointia kiroilin kyllä aika pitkään...

      Poista
  2. Kivat raidat ja värit! Kivasti tuo ylin vaalea osuus yhdistää hihan. Napit sointuu jotenkin letteihin :-)
    Tekemällä oppii, nimenomaan ominpäin soveltamalla. Hommaan kuuluu, ettei aina onnistu tai tule ihan sellaista kuin ajatteli. Voi syntyä paljon parempikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ohjeessa raidat jatkuu samalla tavoin koko neuleessa, mutta mä tykkäsin ite enemmän näin. Tuo tekemällä oppii on hyvä asenne.

      Poista