Taannoin kyselin, kuinka raglanhihainen neuletakki oikein tehdään. No, nyt olen tehnyt sellaisen. Mulla oli jemmassa Rowanin Lima-lankaa ja päätin tehdä takin vähän kaikkia ohjeita soveltaen ja samalla perusteita opetellen. Ja minähän opin!
Alkusilmukat loin samassa suhteessa kuin Baby Sophisticatessa, mutta silmukkamäärän laskin summamutikassa uusiksi. Myös kaula-aukon muodon lisäykset tein tuon edellämainitun ohjeen mukaan, mutta raglansauman (Oppi numero 1; Tämähän olikin ihan helppoa!) mitan otin suoraan lapselta ja kainaloiden alle lisäsin mutu-tuntumalla sopivan määrän silmukoita. Nappilista (Oppi numero 2) ja kaulus tuotti eniten ongelmia ja tein ne kolme kertaa kunnes lopputulos oli tyydyttävä. Ensimmäisessä versiossa tein ensin pystykauluksen ja sitten nappilistan; näytti kamalalta. Alla on kuva toisesta yrityksestä. Poimin silmukat suoraan neuleen reunasta ja liian harvakseltaan. Lista kinnasi eikä väripuolikaan toiminut.
Viimeisessä nappilistaversiossa poimin silmukat neuleen välistä (Oppi numero 3; näinkö tämä kuuluu tehdä?!) harmaalla langalla neuloen. Haa! Vähänkö siisti lopputulos!
Lopuksi uitin neuleen haaleassa vedessä ja litistelin ylimääräiset vedet pyyhkeen sisään. En ole ennen oikein pingottanut (Oppi numero 4) mitään. Vähän olen ehkä näyttänyt työlle kosteata harsoa, mutten ole malttanut odotella läpimäräksi kastellun neuleen kuivumista. Tämä kasteltu villatakki tuntui kuivuttuaan siltä, kuin langat ei koskaan olisi kerällä olleetkaan, vaan kuin ne kuuluisivat just tähän työhön. Suosittelen siis kunnollista muotoonsa pingotusta kaikille, myös tulevaisuuden itselleni, sitten kun yritän luistaa tästä työvaiheesta. Tänään olin huippureipas ja kiinnitin napit sekä päättelin langat.
Yllätysaurinko saa sinisen näyttämään joissain kuvissa tosi riehakkaalta, riehakkaammalta kuin todellisuudessa. Mutta koska aurinko on ihana, en ryhdy muokkailemaan sen tekosia!
Alkusilmukat loin samassa suhteessa kuin Baby Sophisticatessa, mutta silmukkamäärän laskin summamutikassa uusiksi. Myös kaula-aukon muodon lisäykset tein tuon edellämainitun ohjeen mukaan, mutta raglansauman (Oppi numero 1; Tämähän olikin ihan helppoa!) mitan otin suoraan lapselta ja kainaloiden alle lisäsin mutu-tuntumalla sopivan määrän silmukoita. Nappilista (Oppi numero 2) ja kaulus tuotti eniten ongelmia ja tein ne kolme kertaa kunnes lopputulos oli tyydyttävä. Ensimmäisessä versiossa tein ensin pystykauluksen ja sitten nappilistan; näytti kamalalta. Alla on kuva toisesta yrityksestä. Poimin silmukat suoraan neuleen reunasta ja liian harvakseltaan. Lista kinnasi eikä väripuolikaan toiminut.
Viimeisessä nappilistaversiossa poimin silmukat neuleen välistä (Oppi numero 3; näinkö tämä kuuluu tehdä?!) harmaalla langalla neuloen. Haa! Vähänkö siisti lopputulos!
Lopuksi uitin neuleen haaleassa vedessä ja litistelin ylimääräiset vedet pyyhkeen sisään. En ole ennen oikein pingottanut (Oppi numero 4) mitään. Vähän olen ehkä näyttänyt työlle kosteata harsoa, mutten ole malttanut odotella läpimäräksi kastellun neuleen kuivumista. Tämä kasteltu villatakki tuntui kuivuttuaan siltä, kuin langat ei koskaan olisi kerällä olleetkaan, vaan kuin ne kuuluisivat just tähän työhön. Suosittelen siis kunnollista muotoonsa pingotusta kaikille, myös tulevaisuuden itselleni, sitten kun yritän luistaa tästä työvaiheesta. Tänään olin huippureipas ja kiinnitin napit sekä päättelin langat.
Yllätysaurinko saa sinisen näyttämään joissain kuvissa tosi riehakkaalta, riehakkaammalta kuin todellisuudessa. Mutta koska aurinko on ihana, en ryhdy muokkailemaan sen tekosia!
Lanka: Noin 2 kerää Rowan Limaa, värit Amazon ja Andes
Puikot 4,5
-Senni
