Väistämättömän pettymyksen lapaset

Mies antoi tiedoksi, että tarvitsee lapaset.

Tällä kertaa niiden pitäisi kuitenkin olla hyvät lapaset - ei liian isot, kuten yleensä tuppaan tekemään. Sanojensa vakuudeksi hän heilutti lapasiin verhottuja käsiään niin, että lapasten kärjet lepattivat.

Seurasi keskustelu, jossa sivuttiin seuraavia aiheita:

  1. Miten lapaset puetaan käteen niin, että ovat kohdallaan
  2. Onko vika tuotteessa vai käyttäjässä (käytettävyyteen tarkasti perehtyneenä yksilönä tiedän hyvin, että vika on yleensä käyttäjässä, kuten nytkin)
  3. Miten mies voisi itse ottaa puikot ja lankaa ja pistää tikuttaen, jos tuotokseni eivät kerran kelpaa

Ryhdyin kuitenkin suunnittelemaan lapasia, joista ei annetuilla spekseillä voisi tulla kuin pettymys.

Täydellisten lapasten konseptiin kuuluisi yleisen hyvyyden lisäksi myös 1) se, että lapaset ovat yksiväriset ja mustat ja 2) se (kun erehdyin jotain tämänsuuntaista horisemaan), että lanka löytyy omasta stashista. Tietyn paksuisena.

Malli: oma ja hartaudella viritetty
Lanka: Grignasco Tango & Arwetta Classic
Puikot: ei mitään käryä enää
Kuva: selvä se, ettei näistä ole valmiina otettua kuvaa - pettymystä alusta loppuun

Puolisoni käsitys stashini kattavuudesta on vahvasti liioiteltu. Vaaditunlaista lankaa löytyi kipakat 0 vyyhtiä tahi kerää.

Niinpä puikoille päätyi kahta lankaa yhdessä. Musta komponentti oli jotain ikivanhaa Grignascon Tangoa - se on toki tweedlanka, joten väriteeman suhteen mentiin vähän pieleen jo tässä - mutta koska taloudessa ei ollut muuta mustaa, kamuksi Tangolle valkkasin Arwettan harmaan sukkalangan. Kärkiin ja peukaloihin tuli vihertävän mustat väriblokit, sillä pelkäsin harmaan Arwettan loppuvan. (Kyllä se olisi riittänyt.)

Pinnasta tuli tosi tiivis ja kiva - ei ihan musta eikä ihan yksivärinenkään, mutta beggars can't be choosers, kuten tapana on sanoa. Valittajia voivat toki kerjäläisetkin olla, ja valitusta seurasikin loputtomista sovitussessioista, jotka rasittivat kohtuuttomasti tulevaa käyttäjää. Hänen piti useita kertoja irrottaa käsi konsolin ohjaimesta.

Vaan mikä oli pettymyksen aste?

"Nää on parhaat lapaset ikinä!" totesi mies tyytyväisenä. "Peukalossa ei vaan veri kierrä."

-Liina

10 kommenttia:

  1. Haiskahtaa kainuulaiselta kehulta - tykkäsi lapasista mutta jotain pientä pitää sanoa perään ettei tekijä vaan ylpisty. Niin tuttua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mjoo, meillä on tunnettu tuo myös muiden maakuntien ominaiskehumisena mutta ehkä siinä oli ripaus sitä :D

      Poista
  2. Tämä oli hauskin neulontaprojektin kuvaus, jonka oon hetkeen lukenut. :D

    Eikä lapasetkaan näytä hullummilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa oli tehdessäkin, eiku :D

      Kiitos! Minustakin ne ovat aika hyvät, voisin pölliä itsellekin.

      Poista
  3. Päivän paras. Pystyn niin samaistumaan sinuun - mies vaatimuksineen, musta lanka ja mikään ei ole juuri "oikein".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja ehkä parasta, että sitä sekä mesoaa suureen ääneen kaiken kohtuuttomuudesta ja sitten kuitenkin kiltisti toteuttaa :D

      Poista
  4. Aaaws, voi noita miehiä. :D Toivottavasti poloisen peukalo selviää vammoitta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käsittääkseni ei ole mennyt kuolioon :D

      Poista
  5. No jo on herkät peukalot, josko vähemmälle se konsolipelaaminen? Miehille on kyllä vaikee neuloa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai ai, tommosta ei parane ehdotella meillä. Sikälikin, että jos monsieur ei pelaa konsolilla, se häiritsee yleensä mun luku- ja neulontarauhaa :D

      Poista