Kolme kerää, kolme kerää solmussani on

Minulla on kaksi perinnettä:
  1. i. Käyn aika ajoin Menitassa kuolaamassa Sublimen lankoja, jotka ovat jotenkin ihania. (Sitten en ikinä osta, koska en tiedä, mitä niistä tekisin.)
  2. ii. Kerran vuodessa erehdyn raidoittamaan kolmella värillä. Siinä keriä setviessäni aina sitten muistan, miksen ikinä enää aio tehdä näin.
Tänä vuonna yhdistin nämä kaksi ja tein itselleni kolmeväriset lapaset Menitassa kuolaamistani Sublimen langoista. (Tällä kerralla siis ostin langat. Ettette nyt vain muuta luule.)

Sotilaallista kuria noudattamalla - ja koska lanka on suhteellisen paksua ja lapanen täten nopeasti valmis - tämänkertainen raidoitushomma meni aika iisisti. En kyllä silti koskaan enää.



Mutta mukavathan nuo ovat, ja näyttävät kivoilta tuossa ilmoitustaulullakin.

Maja

Puolivalmiina täällä joskus esiintynyt Maja jäi lopulta esittelemättä! Otin siitä nyt kuvan, sillä kuten kaikki tiedämme, ei ole mitään aivan sellaista kuin lokakuisen iltapäivän valo.



Kaikkineen olen toppiin kohtuullisen tyytyväinen. Silkkinen Ito Kinu oli mainio neulottava, ja värit olivat ihan parhaat. Kiitos vaan äiti ja saksalaiset verkkokaupat.

Ihan täysosumasta ei kuitenkaan ole kyse. Kaulus laskeutuu vähän rumasti, kun systeemin pukee päälle. Olen silti käyttänyt sitä - näin talvea kohti villatakin alla toki - sillä missään nimessä en ole turhantarkka. Etenkään tällaisten värien kanssa.


Värien järjestys menee vähän eri tavalla kuin alkuperäisessä, jossa etukappaleiden pitäisi olla eri värillä. Tämä oli bugi: tein epähuomiossa näin, sillä pidin kirsikankukanvärisestä enemmän kuin marjapuuronvärisestä. Sitten pohdin, ja tulin siihen tulokseen, että saan laittaa värit just kuten haluan ja jos kerran pidän toisesta enemmän, tokihan haluan sitä katsellakin enemmän. Nyt se on siis feature.

Majan ohje oli muuten aivan ennätyksellisen epäselvä. Tämän jälkeen sitä todella osasi arvostaa Suvi Simolan huppariohjetta, joka suorastaan soljui.

Toiset jaksaa, toiset ei

Dr. Pepper, juu es ei. Ja sitä rataa.

Selvisi sekin, miksi mikään ei etene ja valmistu - asia, josta olen kaikkien muiden kommenttikentissä marissut. Anteeksi vain. Minulla diagnosoitiin keuhkoputkentulehdus. Se tuntui siltä, miltä olen keuhkokuumeen aina kuvitellut tuntuvan. Siis erityisen väsyttävältä ja hengityskyvyn vievältä.

Yksi vaikutus moisella tulehduksella oli, että sitä neuloo ja neuloo, eikä mikään valmistu. Kuulostaa painajaisunelta, mutta ei sitä siinä niin osannut ihmetellä.

No, on jotain syntynytkin. Eilen sairaslomaillessani kera Supernaturalin (kyllä on mieskauneutta siinä sarjassa, sanon) saatoin loppuun ja päättelin parit sukat.


Harmaasävyiset syntyivät omien kaappien varastoista: 6-säikeistä Regiaa. Käyttötarkoitus sukille on Asunnottomien yön villasukkakeräys, johon tulin haastetuksi. Eipä sillä, hyvä on tarkoitus, joten mielelläänhän sitä.

Värikkäämmät - joihin raidoitin Sweet Georgian karkkiväristä sukkalankaa ja tummaa Väinämöistä, luulen - tulevat ihan yours trulyn käyttöön. Haluaisin nimetä ne "Tulisilla hiilillä" -sukiksi, sillä siltä ne näyttävät livenä, mutta epäilen, että omien sukkiensa nimeäminen on huono merkki, hyvin huono. Diggaan tehdä raitaa, koska niiden avulla pakko-oireinen minäni voi varmistua tuottavansa kahta samankokoista sukkaa. Nyt sukan tekemisessä vaikeinta on sukka #2:n kohdalla muistaa, montako silmukkaa poimi kantapään sivuilta edellisen kohdalla. Siihen eivät raidat auta.

Asiasta toiseen asiaan: osun satunnaisesti eritoten Facebookissa käytävään keskusteluun lankalaaduista ja siitä, onko kalliimpi lanka nyt edes hintansa väärti ja varmaan eivät vain kehtaa kalliiseen lankaan sortuneet tunnustaa, että samanlaista se on kuin halvempikin ja niin edelleen ja niin edelleen.

Myönnän satunnaisesti ärsyyntyväni.

Eipä sillä, jokainen laittaa lankaan sen, mitä on valmis siihen laittamaan oman rahatilanteensa mukaan, ja on suotavaa, että kaikista hintaluokista löytyy mainioita lankoja.

Mutta on sillä langalla jotain väliä. Tuo 6-säikeinen Regia on ihan ok, mutta kyllä sillä tekemällä saa huomattavasti epätasaisempaa jälkeä aikaan kuin noilla mainoilla Väiskeillä ja Sweet Georgioilla. Hyvä lanka jotenkin auttaa tasaisen jäljen tuottamisessa. Sellaista kyllä arvostan.