Kolmet sukat ja yhdet päiväkotikauden päättäjäiset

Keksin tässä, että päiväkotiryhmämme tyypeille - siis aikuistyypeille, en ole varma, miksi heitä pitäisi nimittää, paitsi tädeiksi, mikä ei minusta ole optio näin aikuisten kesken - pitäisi neuloa kiitoksena sukat.

Oikeastaan olin ajatellut alunperin jättää moisen puuhan siihen, että ipana siirtyy eskariin, mutta kävi ilmi, että syksyllä ryhmää vetävät ehkä uudet tyypit, ja vanhat ovat olleet minusta siksi mainioita, että tartuin puikkoihin.

Haastekerrointa lisäsi se, että minulla oli 11 päivää aikaa neuloa sukat. Kahdentenatoista päivänä kaiken pitäisi olla valmista, pääteltynä ja paketoitu.

Ekaksi malliksi valkkasin Virrat, joka muuten oli viime vuoden Tour de Sockin eka etappi. Sen verran oli vääntämistä, että väänsin Tourin sijoitusodotuksia muutaman kymmenen pykälää alaspäin.

Malli: Virrat
Lanka: Onion Nettle Sock, 70 g
Puikot: 2,75 mm
Lopputulos oli kuitenkin oikein kaunis, vaikka vaaleampi lanka olisi voinut tälle mallille toimia paremmin.

Kun Virrat olivat valmiit, kaksi asiaa oli selvinnyt: 1) Aika loppuu, jos en valitse yksinkertaisempia malleja. Ei muuten, mutta yhden silmukan palmikot vievät yllättävän paljon aikaa. 2) En missään olosuhteissa voi neuloa samaa mallia kolme kertaa putkeen. Hyvä, kun saan yhtenevän parin tehtyä.

Seuraavaksi siis Cookie A:n Monkeyt. Niitä oli kehuttu helpoiksi, ja oikeassa olivat kanssaneulojat Internetissä - toinen sukka meni mallikertaa vilkaisematta.

Malli: Monkey
Lanka: Onion Nettle Sock, 80 g
Puikot: 2,75 mm
Yritin vähän virittää kokoa isommaksi ja tein S-koon, mutta ohjetta inan verran paksummalla langalla. Tähtäsin noin kokoon 39, ja aika lähelle se ehkä meni. (On muuten ihan perkeleellisen vaikea arvioida ihmisen jalan kokoa silmämääräisesti ohimennen. Tiedoksi vain. Ensi kerralla kysyn.)

Viimeiseksi neuloin Kalajoet, joka ovat minusta ihan huippukaunis malli. Helppo tehdäkin, vaikka tässä ei kyllä mallikerta ollut ulkoa opittavissa.

Malli: Kalajoki
Lanka: Onion Nettle Sock, 60 g
Puikot: 2,75 mm
Lankana kaikissa oli tanskalaisen Onionin (italiassa tuotettu) Nettle Sock, jota olen halunnut kokeilla syntymästäni asti, vaikken silloin vielä tiennyt neulonnasta mitään. Nokkossukkista löytyi Lankamaailmasta, jossa sattui olemaan vielä ale - ja koska elän oman elämäni ruuhkavuosia, paikan päälle piipahtamisen sijaan tilasin langat netistä. Tiedetään, pöhköä, mutta toimitus oli supernopea, mikä jälkikäteen tarkasteltuna osoittautui erityisen merkittäväksi projektin onnistumista ajatellen.

Nettle Sock oli sekä ihanampaa että ohuempaa kuin ennakoin. Langan tuntu ei ole karhea vaan lähes silkkinen; toisaalta grammojen perusteella sport-vahvuiseksi (toiveikkaasti) kuvittelemani lanka oli kyllä paksuudeltaan lähinnä fingeringiä.

Nyt on siis lämmitelty Tourille ihan viimeisen päälle huolella - tai ainakin kerrattu palmikko ilman apupuikkoa. Ja valitettavasti hankittu myös pieni kyllästyminen sukkiin. Hmph.

-Liina

Kisat!

Meillä täällä Herttoniemen idyllissä on ryhdytty valmistautumaan tulevan kesän kisoihin. Nimittäin tour-de-sockiin!  Sormia venytellään päivittäin, puikkoja järjestellään ja luottokorttia kiillotetaan valmiiksi vastaanottamaan huima kisalankojen hamstraus. Kisasta tulee varmasti huima. Tähän mennessä ilmoittautuneita on yli kahdeksansataakuusikymmentä!

Erityisen huimaa tulee varmasti olemaan kisakatsomossa, koska minähän en moiseen hulluuteen ryhdy, vaan se on Liina, joka täällä on seonnut! Minun raskas tehtäväni huoltojoukoissa tulee olemaan gintoniccien siemailu samalla kun katson kuinka Liinan kädet vispaa ja puikot kilisee. Onko siellä ilmoittautuneita? Entä muita jotka aikovat keskittyä varpaiden huljutteluun rannalla sukkakisan sijaan?

Nyt on kisaeventit kalentereissa, onko teillä?

-Senni

Wigeon

Ystäväni Katrine on neulonut vissiin kai aina.

Kerran (vuosia sitten, lapset) korkeakoululla kysyin, mistä hän oli hommannut poolopuseronsa. Se oli nimittäin täydellinen ihan joka tavalla: yksinkertainen, laadukkaan oloinen ja ... no, harmaa. Vastaus lannisti kaltaistani silloista lapastehtailijaa - hän oli tehnyt sen itse.

Edistystä on tapahtunut, täällä päässä, sillä sain testineuloa Katrinen uuden mallin, Wigeon-paidan.

Malli: Wigeon
Lanka: Malabrigo Lace, 150 g
Puikot: 3,5 mm
Paita on just sellainen, mistä tykkään: kevyt, laatikkomallinen ja ainakin osaksi harmaa. (Tuosta keltaisesta olen myös ihan pähkinöinä, se on lähes huumaava väri.)

Keveys syntyy siitä, että lankana oli Malabrigo Lace, eikä sitä paitaani kulunutkaan kuin 150 g. Vähemmänkin olisi mennyt, ellen olisi kerinyt lankaa solmuille - temppu, jota en suosittele kotioloissa kokeiltavaksi. Vaikka lanka oli ohutta, neule syntyi yllättävän nopeasti. Tai no, kalenteriaikaa kului, koska tein välissä kaikkea muutakin, mutta kun neulomaan ryhtyi, kappaleet suihkivat itsensä kasaan reipasta vauhtia.

Niin, ne kappaleet ... saumoja karttavien malli tämä ei ole, mutta lopputulos palkitsee kyllä tekijänsä.

Jotkut meistä ei vaan oikein osaa poseerata.


- Liina