Lankahamsteri Tukholmassa

Terveisiä Tukholmasta! Tai no, nyt istun kyllä jo putkievakkokodin sohvalla, mutta eilen huokailin Tukholmalaisen lankakaupan hyllyjen edessä. Reissua suunnitellessa olin ajatellut kiertää useammissa liikkeissä, mutta koska mukana oli koko perhe, emmekä halunneet uusia viime talven jännitysnäytelmää "ehtiikö kiroillen joukseva seurue laivaan", päätimme viettää päivän tiukasti Södermalmilla. 

Onneksi Laura ompeluseurasta kartoitti Tukholman lankatarjontaa talvella ja jakoi kokemuksensa meille. Minusta kiinnostavimman kuuloinen liike, Litet nystan, sijaitsi sopivasti Söderissä. Sinne siis! Litet nystan on Söderin pohjoislaidalla, korttelin päässä Mariatorgetin tunnelbana-asemalta Götgatanin suuntaan, osoitteessa Sankt Paulsgatan 20. Ainakin leppoisalla ja kohtalaisen päämäärättömällä päiväohjelmalla varustautuneena sinne ehti piipahtamaan hyvin. Kauppa ei ole ehkä sellainen, johon istuisin kutimoimaan aikani kuluksi, mutta ihania lankoja se myy. 

Litet nystanin oma Soft Donegal Tweed.

Litet nystanissa on tosi laaja lankavalikoima. Mun mies on kallellaan karheasta ja rasvaisesta uudesta villasta neulottuihin kalastajanpaitoihin ja sellaisiin sopivia lankoja liikkeessä on paljon. Minä vietin aikaa hipelöiden Malabrigon ja Madelinetoshin lankoja, joita on myynnissä paljon ja värejä oli mistä valita - ainakin tällä hetkellä. Tarjolla on myös useampaa sorttia liikkeen omia lankoja, muun muassa ihanaa Soft Donegal Tweediä, jota olisin varmaan ostanut, jos mielessä olisi ollut sopiva työ (huomaatteko mitä suunnitelmallisuutta ja hulluilusta pidättäytymistä?!). Cascaden lankoja on myös paljon, ja niistä moni oli nyt alessa.

Malabrigo Mecha, oooooh! Tuo harmaa osui suoraan sydämeen.

Kaksi oikeanpuolimmaista saraketta Madelinetoshia ja Malabrigoa, niiden vieressä jotain mihin en tajunnut kiinnittää  ollenkaan huomiota ja vasemmaisimpana lisää Malabrigoa.

Päällimmäisenä mieleeni jäi kummittelemaan aivan hervottoman ihana pellavalanka. Ruotsalaisen Karin Öbergin sataprosenttinen Kalinka (320m/100g) on täydellisen paksuista ja langan värikartta on upea! Olisin halunnut mukaani kaikki nämä. En kuitenkaan ostanut vyyhteäkään Kalinkaa, koska ajattelin kaikkea sitä pellavaa, joka odotti kotona. Voisiko joku suomalainen lankakauppa alkaa diilata näitä?

Karin Öbergin Kalinka. Katsokaa nyt tuota harmaata! Ja musteensinistä!

Ja näitä kaikkia muitakin!

Yksi hylly notkui lemppariani, Malabrigo lacea upeissa väreissä. Ostinkin kolme oranssinpunaista vyyhteä värissä Bergamota. Niiden lisäksi ostoskassiin päätyi liikkeen oma käsinvärjätty neonoranssi sukkalanka, jolla aion pelastaa ensi talven loskaisimmat päivät.

-Senni

12 comments lanka, lankakauppa

Share:

Lankaperjantai

Keväinen retki Kerään oli monella tavoin suotuisa. Sen lisäksi, että roudasimme himaan kassikaupalla ihania lankoja, treffasimme juuri oman bloginsakin perustaneen Marian.

Tietenkin jo ennen Kerän visiittiä olin ajatellut, että Maria on varmaan hyvä tyyppi - mutta silti, ainahan sitä miettii, että millainen ihminen siellä lempparilankakaupan tiskin takana on. Retkellä kävi ilmi, kuten Senni sitten myöhemmin sanoikin, että siellä oli just sellainen tyyppi, jonka sinne oli kuvitellutkin. Oli mahtavaa huomata, että ihanin lankakauppa on saanut parhaan mahdollisen vahvistuksen.

Niin, että meillä kävi nähdäkseni melkoinen tuuri kun saatiin Maria vastavierailulle Helsinkiin, nauttimaan hieman ginistä ja kutimoinnista ja puhumaan lankaa.

Eräänä keväisenä perjantaina vaelsimme siis Eiran lankoihin ja vietimme siellä luullakseni joitakin tunteja. Mukaan lähti lankaa melkoisella sopuhinnalla, sillä paikan päällä kaikesta sai 50% alennusta. Oli parasta pohtia suunnitelmia, ihastella langan tuntua ja tutkia väriyhdistelmiä loistoseurassa.

No, ei vähä mitään. Seuraavaksi kipaisimme Snurreen, jossa on jo tovin ollut melkoisen mielenkiintoinen lankavalikoima ja häkellyttäviä värejä. Ehkä oltaisiin jääty yöksikin, ellei ravintolavaraus olisi kolkutellut takaraivossa.

Viimeisenä lankakauppatekona oli noudettava vielä tweedsukkalankaa Fiinaneuleesta; klubisukkia tulossa.

Loppuilta vietettiin lanseeraamamme giniä ja kutimointia -konseptin parissa kantakaupungissa. Oli niin hauskaa, että uskallan ennustaa ja vaatia, ettei jää viimeiseksi kerraksi, mutta ensi kerralla voisimme tutustua vaikka, eeeh, Tampereen lankakauppoihin.

- Liina

8 comments asian vierestä, giniä ja kutimointia, kutimointikamut, lankakauppa

Share:

Ompeluseuran kevätxq

Jaha. Senni onkin aloittanut jo raportin ompeluseuramme kevätekskursiosta:

Käytiin Tampereella.

Kutimoitiin matkalla, vietettiin Kerässä pari tuntia.

Ostettiin lankaa.

Syötiin ja puhuttiin langasta.

Kutimoitiin lisää kotimatkalla.

Tähän tavallaan erittäin tyhjentävään raporttiin haluaisin vielä tehdä joitakin täydentäviä huomautuksia.

Ideahan oli alunperin Sennin, hyvä Senni! Hurraa! ... mutta jostain syystä matkanjärjestäjäksi valikoiduin minä, Liina - toki hieman delegoiden. Ruokapaikan järkkäilyistä kiitos siis Liisa ja Linnea! Ostin kaikille ajoissa mukaan ilmoittautuneille (juuri oman blogin perustanut Katrine Birkenwasseranhöhe osti oman lippunsa) lipun aamuseitsemältä lähtevään Onnibussiin sillä oletuksella, että kun kerran mennään, mennään sitten kunnolla. Sikstoisekseen satun tietämään, että jos Kerään menee lauantaina klo 12 jälkeen, lankojen haaliminen hankaloituu huomattavasti kanssakutimoijiin kompastellessa.

Bussi saapui johonkin Tampereen takametsiin, josta kimppataksilla hurautimme Kerään - vain sännätäksemme, koko sakki, sittenkin ensin Mokkamestareiden kahvipuotiin.

Tässä Liina tuijottaa Sparrow-rivistöä ja haaveilee. 

Kofeiinifiksit saatuamme linnottauduimme Kerään useiksi tunneiksi. Itse olin asettanut tavoitteeksi lassota mukaan hieman Quince & co.:n Sparrow-pellavaa ja mahdollisesti Katian Linoa. Varpuset sain suunnitelmien mukaisesti, mutta Linon sijaan mukaan lähtikin Katian Artea - näin siis, vaikka yleensä vierastan puuvillaa. Vaan mitäpä tähän sanoa, Arte oli herkullista niin väreiltään kuin tunnultaan. Että ei kun ennakkoluulot nurkkaan. Sennin kassiin päätyi Katian Linoa ja Artea sekä koukuttavan ihanaa Malabrigo lacea. 

Arte-hylly harvennettuna.

Langat tuntuivat ihan nappiostoksilta: kaikille oli joku selkeä käyttöajatus, eikä kumpikaan meistä ostanut mitään, mikä olisi harmittanut jälkikäteen.

Sennin langat: vasemmalla Malabrigo Lacet, sitten Linot ja Artet.

Liinan langat: yllä Arte, alla Sparrow

Kun kauppa alkoi täyttyä neuletapaamiseen tulleista, oli huippua nähdä muutama tuttu ja ihana kanssabloggaaja. Nappireissu siis.

Syömään kävellessä fiilis oli Egotrippiä mukaileva:

miten voikaan olla mahdollista
miten voikaan olla mahdollista
että kaikki rahansa pystyy tuhlata
eikä omatunto edes kolkuta
kaikki rahansa pystyy tuhlata
viimeistä penniä myöten yhdessä lankakaupassa

Väsyneet, onnelliset ja rahattomat. 

7 comments lanka, lankakauppa

Share:

Yllätä mut

Viestittelin Kerän Jonnan kanssa. Hapuilin kahden raitaisen vaihtoehdon välillä. Lopulta pyysin yllättämään.

Kaikkihan eivät moista pyyntö rauhallisesti vastaanottaisi. Tiedättehän ihmistyypin, alkavat pitää kummallista kolinaa heti, kun kuulevat sanan "yllätä" ja yhtäkkiä korvasta sojottaa jousi ja selästä tupruaa savua, kun joku olennainen mekanismi meni juuri rikki. En nyt mitenkään osoita ketään aviomiestä tässä sormella.

Jonna sen sijaan innostui.

Paketin odottelu olikin kuin nuorna plikkana joulupukkia kytätessä. Olin tulisilla hiilillä. Ja kun setti lopulta saapui kotiin, siellä oli just se paras väri raitamaniasta kärsiville:

Ja toinenkin yllätys, just passeli neuletöitä mukana kuskaaville:

Tämä pääsi heti neitsytmatkalleen lapsen tanssitunnin odotustilaan.

Ja vielä vähän pipolankaa, mutta se ei yllättänyt, osasin luottaa siihen, että hieno harmaa sieltä kuitenkin tulee.

Jos kuulostan Kerän fanitytöltä, se johtuu siitä, että olen just sellainen.
 

6 comments lanka, lankakauppa

Share: