En juuri välitä puuvillasta.
Se on ikävää ja kovaa.
Näiden periaatteiden mukaan elin varsin tyytyväisenä, kunnes äiti kävi Kerässä ja soitti ostaneensa Isagerin Japansk bomuldia. Kuvauksen perusteella googlasin vimmalla ja mietin, onko perusteltua ostaa itsekin hieman Japansk bomuldia, ja mitä siitä ylipäänsä tekisin, ja eikö minulla toisaalta ole aika paljon lankaa jo?
Sitten äiti, jonkinlaisen mielenhäiriön vallassa, antoi Japansk bomuldinsa minulle - sillä ehdolla, että tekisin niistä jotain. Heti. Tuntee tyttärensä tavat. (Huoli pois, mittasin toki hänen kuumeensa ennen kuin sanoin "kyllä".)
Mikä ihana lanka! Nauhamainen ja rouhea, ei yhtään sellainen ikävä, kova ja joustamaton, jollaisena puuvillamme tunnemme.
Vailla suurempia suunnitelmia - mutta ottaen huomioon pääsponsorini ehdotuksen ainaoikein-pinnasta - tein mallitilkun ja improsin paidan. Ajattelin jotain, jossa on venepääntie, kevyesti viisto olkalinja ja 3/4-mittaiset kapeat hihat. Ja sellainen siitä tuli! (Hihoista tuli sitten lopulta kuitenkin vähän liian lyhyet, äiti oli taas oikeassa, mutta toisaalta ne ovat käytössä aika hyvän mittaiset.)
Paidasta tuli kerrassaan hyvä! Yksinkertainen ja käyttökelpoinen, mukava päällä, sellainen jossa on rento olla. Valmis pinta on suorastaan rapea, hieman paperinen - se ei ollenkaan lötkähtänyt esim. liotuksessa.
Suosittelen ihan tosi lämpimästi Japansk bomuldia kaikille, jotka haluavat vähän flirttailla puuvillan kanssa. Piristää elämää kummasti.
Kuvista superkiitos Sennille!
-Liina
P. S. Tiedän, muutin otsikkoa hieman. Se tuntui paremmalta vähän napakampana. Mutta ei se haittaa, kun muutenkin valehtelen: en ole ollenkaan lakannut huolehtimasta.
Se on ikävää ja kovaa.
Näiden periaatteiden mukaan elin varsin tyytyväisenä, kunnes äiti kävi Kerässä ja soitti ostaneensa Isagerin Japansk bomuldia. Kuvauksen perusteella googlasin vimmalla ja mietin, onko perusteltua ostaa itsekin hieman Japansk bomuldia, ja mitä siitä ylipäänsä tekisin, ja eikö minulla toisaalta ole aika paljon lankaa jo?
 |
| Malli: oma Lanka: Isagerin Japansk bomuld Puikot: 3,5 mm |
Sitten äiti, jonkinlaisen mielenhäiriön vallassa, antoi Japansk bomuldinsa minulle - sillä ehdolla, että tekisin niistä jotain. Heti. Tuntee tyttärensä tavat. (Huoli pois, mittasin toki hänen kuumeensa ennen kuin sanoin "kyllä".)
Mikä ihana lanka! Nauhamainen ja rouhea, ei yhtään sellainen ikävä, kova ja joustamaton, jollaisena puuvillamme tunnemme.
 |
| Kyllä voi olla iloinen paidasta. |
 |
| Tai ainakin siitä, että kuvaaja kieltää näyttämästä hamsterilta. |
Vailla suurempia suunnitelmia - mutta ottaen huomioon pääsponsorini ehdotuksen ainaoikein-pinnasta - tein mallitilkun ja improsin paidan. Ajattelin jotain, jossa on venepääntie, kevyesti viisto olkalinja ja 3/4-mittaiset kapeat hihat. Ja sellainen siitä tuli! (Hihoista tuli sitten lopulta kuitenkin vähän liian lyhyet, äiti oli taas oikeassa, mutta toisaalta ne ovat käytössä aika hyvän mittaiset.)
Paidasta tuli kerrassaan hyvä! Yksinkertainen ja käyttökelpoinen, mukava päällä, sellainen jossa on rento olla. Valmis pinta on suorastaan rapea, hieman paperinen - se ei ollenkaan lötkähtänyt esim. liotuksessa.
 |
| Olen kameran edessä luonteva kuin lumiukko biitsillä. |
 |
| No nyt siinä on joku roska sitten. |
Kuvista superkiitos Sennille!
-Liina
P. S. Tiedän, muutin otsikkoa hieman. Se tuntui paremmalta vähän napakampana. Mutta ei se haittaa, kun muutenkin valehtelen: en ole ollenkaan lakannut huolehtimasta.
