Raportointi Tour de Sockin kilpapaikalta on hidasta, mutta se johtuu vain siitä, että normaalisti päättelytyöhön palkkaamani pienet tontut menivät pistelakkoon työehtosopimusneuvottelujen kariuduttua, ja koska tilanne ei vieläkään ole ratkennut, joutui työnjohtaja* tekemään sen, mitä työnjohtajat näissä tilanteissa tekevät eli tarttumaan itse työhön. Pari kuukautta prokrastinoituaan.
Nämä Diamondback-sukat olivat ensimmäinen pari, jonka kanssa itkin pari turhautumiskyyneltä, sillä ohje oli KÄSITTÄMÄTÖN.
Olen joskus lukenut tekstin siitä, miten väärässä olemista on vaikea tutkia, sillä heti, kun ihminen huomaa olleensa väärässä, hän lakkaa olemasta väärässä ja alkaa olemaan oikeassa.
Näin kävi minullekin. Olin tehnyt virheen ensimmäisen sukan ensimmäisessä dimangissa. Heti sen huomattuani ohje muuttui käsitettäväksi enkä minä enää ollut väärässä.
Haluaisin väittää, että sitten kun huomasin virheen, neulonta sujui kuin vettä vain, mutten voi valehdella teille (no voinpas, tähänkin tekstiin hujahti yksi megaluokan juksaus) - ei se sujunut. Ei se vaikeatakaan ollut, pirskatin aikaavievää vain, kun piti neuloa eestaas taasees.
Vaan valmistuivathan ne lopulta, langasta, joka saattoi olla vielä asteen verran raisumpaa kuin edes ohjeen suunnittelija oli päässään visoinut. Vaikka langasta ei muodostunut alkuperäisvision mukaisia selkeitä kuvioita, tykkään näistä happoyön unelmista melko lailla.
Sijoitus kaiken tämän jälkeen oli tyydyttävä 31. En valittanut.
- Liina
* Minä, valitettavasti.
Nämä Diamondback-sukat olivat ensimmäinen pari, jonka kanssa itkin pari turhautumiskyyneltä, sillä ohje oli KÄSITTÄMÄTÖN.
Olen joskus lukenut tekstin siitä, miten väärässä olemista on vaikea tutkia, sillä heti, kun ihminen huomaa olleensa väärässä, hän lakkaa olemasta väärässä ja alkaa olemaan oikeassa.
Näin kävi minullekin. Olin tehnyt virheen ensimmäisen sukan ensimmäisessä dimangissa. Heti sen huomattuani ohje muuttui käsitettäväksi enkä minä enää ollut väärässä.
Haluaisin väittää, että sitten kun huomasin virheen, neulonta sujui kuin vettä vain, mutten voi valehdella teille (no voinpas, tähänkin tekstiin hujahti yksi megaluokan juksaus) - ei se sujunut. Ei se vaikeatakaan ollut, pirskatin aikaavievää vain, kun piti neuloa eestaas taasees.
Vaan valmistuivathan ne lopulta, langasta, joka saattoi olla vielä asteen verran raisumpaa kuin edes ohjeen suunnittelija oli päässään visoinut. Vaikka langasta ei muodostunut alkuperäisvision mukaisia selkeitä kuvioita, tykkään näistä happoyön unelmista melko lailla.
 |
| Malli: Diamondback Socks Lanka: Väinämöinen EIKU (65 g) Puikot: 2,25 mm |
Sijoitus kaiken tämän jälkeen oli tyydyttävä 31. En valittanut.
- Liina
* Minä, valitettavasti.
