Puikoilla nyt: Great minds think alike

Mitä kutimointipajan Herttoniemen eri toimipisteissä näinä päivinä tapahtuu?

Sen lisäksi, että järjestimme ex-tempore -langantonkijaiset toisessa toimipisteessä, olemme kutimoineetkin.

Liina:

Puikoilla on Suvi Simolan Schnee, johon rakastuin ensisilmäyksellä. Se oli menoa. Kaapista löytyneet Shibui Cima ja Shibui Linen (jotka oli alunperinkin tarkoitus yhdistää) otettiin kahden mallitilkun voimin neuletakin langoiksi. Projekti on ihana ja langat ovat ihania, mutta Linen on vähän karkeaa sormille, joten etenen verrattain hitaasti. Sormiparkani ovat muutenkin verillä, kiitos talven ja maanista lähentelevän käsienpesuvimmani.



Lisäksi tikutan Veera Välimäen Kappaa. Instagramissa ystävä jo tiedusteli, neuloskelenko kotiimme uusia verhoja. Minulta oli tyystin mennyt ohi, että kappa voisi olla joku verho. Jännä sinänsä, tiedänhän verhoista sentään lähes kaiken, tai ainakin sen, että useissa asunnoissa on katsottu asialliseksi ikkunoihin sellaiset ripustaa.



Ja sitten aion matkiskella Senniä ja tehdä - jälleen Simolan - Happy Thoughts -pipon.


Mitäs sieltä valmistuu, Senni?

Senni:

Kovin yllättäen, täällä on puikoilla kutakuinkin samaa kuin Liinalla. Aloitin toissapäivänä Happy Thoughts-pipon. Ostin sitä varten Rowanin Lima-lankaa, mutta lopputulos olikin paljon toivottua pörheämpi ja kuvio katosi langassa kokonaan. Haettuani täydennystä Liinan lankaholveista sain kuvion näyttämään siltä kuin toivoin ja kilkuttelin tosi nopeasti pipon eilen jo puoliväliin. Vaikka voisi kuvitella, että pipon kuvio ja pintaneule ovat hitaita tehdä, niin tämä tuntuu etenevän ihanan helposti. Ja ohje on kirjoitettu todella hyvin.


Alla olevan kuvan Madelinetosheista aion tehdä kaulurihuivin itselleni, kunhan ensin koppeennun kerimään. Suunnitelmani on sileä pyöröpuikkopötkylä, jossa väri vaihtuu keskellä. Ryöväsin langat Liinalta ja alan olla ikuisessa pullavelassa hänen talouteensa. (Hienoa! Tätä juuri toivoinkin! T. Liina)


Puikoilla on myös samainen Schnee kuin Liinalla. Viininpunaiset villatakkilangat saivat tarkoituksen ja minä yhden keskeneräisen neuletyön lisää. Haluaisin hirmuisesti, että takki olisi jo valmis ja voisin pukeutua siihen. (Täytyy neuloa enemmän.)

Ja sitten vielä ihana, pehmoinen, sileä ja kevyt Kappa. Niin, se sama, joka on Liinallakin työn alla. Sitten kun schneet, kapat ja happy thoughtsit (ja on mulla langat neon beastiakin varten) on valmiit, me puetaan ne kaikki päälle. Ja ollaan famiksia, kuten tytär sanoo. Älkää sanoko mitään, jos näyttää tyhmältä.


Yhteispostauksen teille tuottivat kutimointipajan tontut, jotka kiistävät jyrkästi, että tässä kaikessa olisi mitään pakko-oireista.

11 kommenttia:

  1. Nyt minäkin tahdon Happy Thoughts -pipon! Ja motivaatiota tehdä sen yhden villapaidan valmiiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta, rakas Linnea - motivaattorina edellisen valmiiksisaattamiseenhan toimii yleensä se, minkä haluaa seuraavaksi aloittaa :D Voimia vaan!

      Poista
    2. Tee! Tee! Liinan kommenttiin annan sellaisen eriävän mielipiteen, että aina voi tehdä kuten minä ja aloittaa tyytyväisenä lisää projekteja.

      Poista
  2. Famikset, ihana!
    Vaan tuo schnee meni korvan taakse (mahtui hyvin, ehehee), kivan oloinen malli. Huivi- tai verhokapoista en ymmärrä, mulla ei ole ollut edes verhotankoja tässä talossa, hmmmm, kuuteen vuoteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kutimointitoverini ipana on tosiaan ihan hurjan ihana :D

      Mä arvostan jotenkin tuota verhottomuutta. Olisin ehkä onnellisempi, jos ei tarvitsisi niitä miettiä - tai no, nyt olen jo verhoihin ehdollistunut. Skidinä aina ärsytti kun äiti kiskoi verhoja ikkunan eteen heti, kun aurinko osoitti laskemisen merkkejä.

      Schneetä kyllä suosittelen :D

      Poista
    2. Mä pidän ja en pidäverhoista. Kappaihminen en ole ollenkaan, sälekaihtimet on kovassa käytössä kun muuten asuisimme täällä kuin akvaariossa ja sivuverhot on parhaita yksivärisinä ja pellavaisina.

      Poista
  3. Miten multa on voinut mennä tuo Happy Thoughts pipo ohi? What? Nyt äkkiä Ravelryyn...
    Ikuinen pullavelkasidonnaisuus kuullostaa varsin houkuttelevalta, siis Liinan osalta. Tervetuloa minunkin lankakaapeille! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pullavelka on paras asia! Senni tekee sitä paitsi ihan eeppistä pullaa. Tapeltiin miehen kanssa viimeisestä voisilmäpullasta vain huomataksemme, että pyöreä pulla oli ihan yhtä hyvää. Onko 15% pullakorko liioittelua? Ei kai?

      Mullekin usein käy noin, että huomaa, että täydellinen ohje on mennyt ohi silmäin. Se on kauhea tunne.

      Poista
    2. Varo vaan Krisse, olen ihan kohta ovella. Voitko laittaa tarkan osoitteen :D?

      Poista
  4. Kaksi Schneetä lisää! Mä olen kateellisena seuraillut sitä neulovaisia ja keikkunut varmuuden ja epävarmuuden rajamailla. Varmasti hyvä malli, sillä Suvin mallit aina ovat, mutta niin paksusta langasta. Toisaalta mulla olis juuri Schneen verran liian paksua lankaa jemmassa, ja kai ihmisellä varmuuden vuoksi täytyy olla kaapissa yksi liian paksu villapaita/takki. Jos vaikka iskee jääkausi tai jotain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä!

      Mutta minä niin ymmärrän tuon "liian paksu" -asian. Ensinnäkin olen sitä mieltä, että paksu neule pukee harvaa. Monelle se sen sijaan pukee viisi kiloa lisää. Tai ainakin minulle. Toisekseen sellaisethan ovat tosi kuumia.

      Ratkaisin itse tämän sillä, että otin langaksi puolet pellavaa ja viittasin kintaalla viidelle lisäkilolleni.

      Poista