Purkutuomio

Boxy sai purkutuomion ensisovituksen jälkeen.

Ensin ajattelin, etten enää koskaan neulo mitään, mutta sitten ajattelin, että neulonpas. Ja että oppia ikä kaikki:



Opin muutakin. Opettelin, kiitos toverini vinkin, luomaan silmukat neuloen, se oli ihanaa. Ja senkin opin, kiitos äidin, ettei sitä koko neuletta välttämättä tarvitse kerälle purkaa. Sen kun neuloo siitä edellisestä yrityksestä suoraan vain.

Olo on kummallisen motivoitunut. Uuteen versioon aion käyttää matematiikkaa.

7 kommenttia:

  1. Mallitilkku on kirosana. :D

    VastaaPoista
  2. Luon joskus kahdelta kerältä, jos pitää luoda paljon silmukoita kerralla. Joskus jos luontilanka loppuu, otan vaan pätkän ja jatkan sillä. Sen saa jälkeenpäin korjattua neulalla aivan huomaamattomaksi. Oon paha ihminen! ;)

    VastaaPoista
  3. Täällä ollaan samoissa tunnelmissa... mutta en vielä ole valmis luovuttamaan ja tekemään mallitilkkua! Enkä soittamaan äitille...

    VastaaPoista
  4. Purkaa se määrä valmista tavaraa! Sydän jätti täällä yhden lyönnin välistä. (En ikinä aio laajentaa tiskiräteistä suurempiin objekteihin.)

    VastaaPoista
  5. Lotta, periaatteessa olen ihan samaa mieltä, mutta nyt kyllä mietin, josko tämä aika helkkarin iso mallitilkku oli vähän liioittelua kuitenkin :D Tulipahan toisaalta montaa hyvää neuleflow-hetkeä koettua - en voi sanoa ajan menneen hukkaan!

    Iina, ovelaa! Arvostan. Tuossa neuloen luomisessahan parasta on oikeestaan just se, ettei tarvitse miettiä, montako kilometriä lankaa tarvitaan silmukoita varten (eikä tarvii neulalla korjailla, olen sellaisessa tosi laiskanpulskea :D)

    Kedolla, kas, kohtalotoveri! Otan osaa. Mutta ei pidä katsoa luovuttamiseksi sitä, että purkaa - ja siitä keskeneräisestähän saa kätevästi samat tiedot kuin mallitilkusta. (Minä soitan äidille aina, kun joku neulomisessa menee huonosti. Tai hyvin.)

    Täti-ihminen, mutta eihän sitä kaikkea tarvitse purkaa, siitä vaan ottaa puikot irti ja alkaa neuloa purettavasta osiosta. Kätevää!

    En tiedä miksi olen oikeasti vain innoissani. Olenkohan unohtanut jonkun lääkkeen?

    VastaaPoista
  6. Voi mallitilkun tilkku. Purkamispäätös on useimmiten vaikea, mutta ainakaan minä en ole sitä katunut. Tuostakin purkulangasta tulee nyt jotain sata kertaa pidettävämpää!

    VastaaPoista
  7. Kyllä nyt tuntuu jo todella paljon paremmalta! Olen melkein jo tehnyt uusiksi sen, minkä purin - mutta tällä kertaa sopivassa koossa!

    VastaaPoista