Briochangle

Ystäväni Katrine on melko velho brio... kaksivärisen patentin kanssa.


Minä puolestani olin - joskus syksyllä - katsellut muiden tekemiä brios... kaksiväristä patenttia käyttäviä luomuksia sillä silmällä, että taipuisikohan sitä tuohon itsekin.

Sitten Katrine julkaisi Briochangle-huivin ohjeen. Päätin välittömästi olla taipuisa.

Lopulta taivuin neulomaan huivin melkein kahteen kertaan. Ensimmäisen kanssa oli ongelmia, jotka eivät liittyneet ohjeeseen vaan neulojaan.


Löysin itsestäni nimittäin yhden jännän tyyppivian: unohdin tehdä levennyksiä loppupäässä. En aivan joka kerta, mutta niin usein, että Laura Ruohosen loru Oikein nurin ("oikein nurin, oikein nurin, vähän kudoin, paljon purin") soitti päässäni pilkallista polkkaa.

Ja jos nyt joku on inhaa, niin brio... kaksivärisen patentin purkaminen.

Lopulta vaihdoin väritkin. Olin ihan kypsä aluksi valkkaamaani värikomboon, jossa The Uncommon Threadin nude Tea Unsmoked kohtasi Cascade Heritagen Silkin valkoisen ja vaihdoin TUTin kätköistäni löytyneeseen silkkimohairiin.


Koklasin silkkimohairia kaksiväripatentin toisena kappaleena muuten yhdessä toisessakin huivissa, mutta siitä lisää myöhemmin. Kokemus on, että neuloessa tuotosta katselee hieman epäilevästi: näinköhän tuosta tulee muuta kuin paikallisille harakoille naurunaihetta. Liotuksen jälkeen tilanne paranee merkittävästi. 

(Toim. huom.: En oikeasti tiedä, saisiko mohairia liottaa, mutta minä olen liottanut silti ja aivan kelpoa on tullut.)

Jos nyt ken innostuu kokeilemaan mohairia, huomautan seuraavaa: itse vaihtaisin tällä ymmärryksellä kontrastivärin ja päävärin toisin päin, koska kun mohairilla tekee nuo reunuslisäykset, niistä tulee helposti reiän näköinen elementti, joka ei ihan onnistu näyttämään osalta designia. Itselläni mohair oli kontrastivärinä, eli CC-värinä.

Malli: Briochangle shawl
Lanka: Cascade Yarns Heritage Silk (valkoinen, 400 g), Rowan Kidsilk Night (vaalea harmaa, oisko ollut 50 g)
Puikot: 4 mm

Lopputulema on, että olen tosi iloinen ja onnellinen Briochanglestani: siitä tuli iso, mutta keveä. Ohje oli selkeä, ja siinä kerrottiin myös, miten huivista voisi tehdä vielä vähän isomman, jos lankaa piisaisi. 


-Liina

18 kommenttia:

  1. No vaan, kaikki tuo vaiva ja murhe ja päässä soivat lorut kannattivat, eikös? Hieno huivi siitä tuli! Ja jännä kuulla mohairin liotuskokemus; itse en ole oikein uskaltanut.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaunis! Todellakin kannattivat! Olen niin tyytyväinen.

      ...mutta mä en sitten mene mitenkään takuuseen siitä, että sun mohairille ei tapahdu ikäviä asioita, jos liotat. Kääk :D

      Poista
  2. Se on ihana! Hyvä huomio tuo lisäysten tekeminen mohairilla, tai siis mieluummin sillä toisella langalla. Eipä olisi tullut mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo no ei tullut mullekaan :D Mutta nyt tiedetään sitten tämäkin.

      Kiitos, ja kiitos mainiosta mallista <3

      Poista
  3. Ihan mielettömän kaunis huivi!

    VastaaPoista
  4. Onhan se upea! Tykkään, kun nuo langat ovat sävyiltään lähellä toisiaan. Siitä tulikin taas pari uutta värivaihtoehtoa mieleen siihen Susannen mysteeriin, jos siihen osallistuisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osallistu, osallistu! *houkuti houkuti*

      Yhdessä on hauska neuloa, ja sitä rataa.

      Ja kiitos! Minustakin kaksiväripatentti on jotenkin erityisen ihanaa silloin, kun värit eivät ole kovin kovassa kontrastissa.

      Poista
  5. Näyttää aivan pitohuivilta! Ja mä en ole vieläkään kokeillut tuota brio...kaksiväristä patenttia. Luulen että selviän ilmankin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Samaa mieltä, pitohuivi on. Jos kohta nyttemmin sisaren pitohuivi, kun yhtäkkisessä rakkauden puuskassa kiedoin sen hänelle kaulaan.

      Br... Kaksivärinen patentti on kyllä toooooosi hauskaa - mutta okei, olet oikeassa, eiköhän sitä ilmankin selviä. Mutta jos johonkin malliin ihastut niin, että pakko on kokeilla, niin kyllä siitä selviää!

      Poista
  6. Erihienoa kaks.vär.patenttia näin eri-mutta-melkein-samanvärisistä langoista! Kaunis! Minulla on yksi puoliksi briossia (meni jo) oleva huivi ja sen on kyllä ihanan kepeä! Ja silti lämmin.

    Olen itse niin ahkera mokailija, että harjoituksen myötä jopa ko. neuloksessa tehtyjen virheiden korjailu onnistuu nykyään jälkikäteen. Mutta sen purkaminen on kauheaa. Samaten kuin sellaisen asian purkaminen, jossa on raidoittanut käsinvärjättyä lankaa kahdelta kerältä. Vie mehut ihmisestä sellainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Patentti on ihanaa. Teen siitä just takkiakin.

      Mä haluaisin osata korjata patentissa virheitä jälkikäteen. Yleensä teen vaan sen kanssa nimittäin ihan törkyisen sotkun. Niin pahan, että parempi on purkaa.

      Poista
  7. Eri hieno brio.. patenttineulehuivi. :P Mutta sun alkuperäiset värivalinnat kuulosti ihan siltä, että olit neulomassa huivia mulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja kuule, kävi muuten pari kertaa itelläkin mielessä, että on nyt on Neulistin värejä puikoilla.

      Eipä sillä, että kovin räiskyvä olisi tämä uusikaan kombo.

      Poista
  8. Oi, miten kaunis! Kovasti olen viime aikoihan haaveillut kaksivärisen patenttihuivin neulomisestä, niin oiskohan se tässä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaunis! Tää oli jotenkin tosi kiva kaksivärisen patentin huivi, kun ei ollut jotenkin liian koristeellinen - suosittelen, siis!

      Poista
  9. On kyllä mielettömän kaunis huivi!

    VastaaPoista