Neon Beast

Veera Välimäen suunnittelema Neon Beast pääsi vihdoin osaksi vaatekaappiani.

Itse neulomisprosessi ei ollut raskas (olen kutimointihenkiseen projektikirjaanikin kirjoittanut, että onpa kiva kun joku sujuu), mutta itselleni uskollisena marinoin melkein-valmista kirjahyllyssä. Odottelin kai jälleen, että se pingottaa ja päättelee itse itsensä. Kun näin ei käynyt, suoristin ryhtini ja hoidin ikävät pakkoduunit itse.


Joskus viime vuonna kävin äidin kanssa Kerässä. Melkein 80-luvun lapsena iskin silmäni neonkeltaiseen Madelinetoshiin (Edison bulb), mutta koska äiti oli mukana, minun oli teeskenneltävä, että minullakin on hyvä maku.

Kotiin palattuani ja pari päivää pohdittuani laitoin Jonnalle Kerään viestiä, että vieläkös sitä ja milläs se saatais tänne Helsinkiin. Saatiinhan se, postilla.

Sitten tuijotin lankaa ja mietin, mitä hittoa siitä teen, kunnes Neon Beast -ohje julkaistiin. No, hyvä on, aivan tätä koko väliaikaa en istunut tuijottamassa, kävin välillä töissäkin ja laitoin ruokaa ja luin ja kutimoin muuta, mutta ymmärtänette.

Samaan aikaan Titityy alkoi myydä uusia Madelinetoshin Merino Lighteja, ja katso! Tarvitsinkin vielä kaksi muuta väriä. Kaksi muuta harmaata. Harmaat olivat pääväriksi valikoitunut Silver fox ja vähemmälle käytölle jäänyt tumma Tern.

Itse ohje oli ihan tosihelppo, voin leppoisasti suositella. Tähän kohtaan haluan kuitenkin lausunnon myös Johannalta, jonka houkuttelin jonkinlaiseen knit-along -juttuun (pakottamalla hänet vastaanottamaan toisen Edison bulb -vyyhtini). Käytännössä huivi kuitenkin vaan neulotaan pötkössä ja levennellään, välillä kavennellaan. Raidat tehdään wrap & turn -menetelmällä, joka on otettavissa haltuun sillä tavalla, että lukee googlesta mitä pitää tehdä, minä tiedän, tein aikanaan itse juuri niin. Vaihtoehtoisesti voi selata huiviohjeen viimeiselle sivulle ja lukea sieltä, mitä pitää tehdä.



Huivi on kerännyt myönteisiä lausuntoja sieltä täältä, etenkin ihmisiltä, jotka epäilemättä tietävät, että se on itse tehty ja siitä pitää antaa myönteinen lausunto.

Lanka herätti erityistä ihastusta etenkin eräässä ystävässäni, ja onhan se ihana. Sellainen pumpulisen pehmeä, kauniit värit, tai ainakin räyhäkkäät. Ystäväni ihasteli sen yksisäikeiseltä vaikuttavaa olemusta. Minä tyttö olen niin hyvin perehtynyt lankoihin, joita neulon, etten sillä hetkellä tajunnut, että yksisäikeisyyden vaikutelma syntyy siitä, että lanka on yksisäikeinen.

No nyt tiedän senkin.

Yleisfiilis on siis monella tapaa hyvä: huivi on valmis ja mainio; muinaiset lankaostokset eivät ole olleet turhia lankaostoksia ja kutimointi tuntui hurjan mukavalta.

14 kommenttia:

  1. Loistava ja hehkeä! Jos kerran neonväristä lankaa, niin paras valinta on juuri käsinvärjätty. Sopivimpiin käyttöihin lukeutuu just tuollainen selkeä kuvio.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, luulen, että olet molemmissa aivan oikeassa. Korostusvärinä ja selkeissä kuvioissa - ja käsinvärjättynä, todella - tätä puolta en tullut edes ajatelleeksi.

      Kiitos :)

      Poista
  2. Vallan mainio huivi, kertaskaikkiaan. Myös nuo värit ovat huiput, harmaat tasoittavat sopivasti keltaisen räyhäkkyyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä ne värit jotenkin todella omilta tuntuvat - kun on harmaata, huivi sopii kaikkeen muuhun, ja keltainen varmistaa, ettei nyt ihan asfalttiin tule sekoitetuksi :D

      Poista
  3. Mielettömän upea tuo neonkeltainen väri!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänks, oli siis ihan oikea ostos! Ja siihenkin olen tyytyväinen, että jaksoin odotella oikeaa käyttötarkoitusta.

      Poista
  4. Hieno huivi ja hienot kuvat! Pelkäsin koko ajan jutun loppuvan siihen, että sitten se huivi lennähti tuulenpuuskassa veteen, mutta onneksi ei. Olen vähän skeptinen vielä neonvärien suhteen omalla kohdallani (aina kehityksen takarintamassa) mutta madelinetoshin suhteen noin niinkuin yleisesti en ole yhtään skeptinen vaan sitä pitäisi hankkia pikimmiten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja hahaa, virnuillaanko täällä mun eeppiselle photoshoot-sessiolle à la Huippikset! Virnuile pois vaan, ollaan samassa veneessä. Mutta olipa toisaalta kerrankin kiva miljöö ja hyvä marraskuinen valo kuvata tekele (ja ihan tyyntäkin vielä, ettei tarvinnut onkia huivia järvestä.)

      Luulen, että jos jonkun ilmiön haluaa sivuuttaa, kandee ehkä aloittaa neonväreistä ja satsata sen sijaan siihen, ettei kävele Madelinetoshiensa ohi. Mutta jos joskus joku neonväri puhuttelee sua kaupassa, tiedät, mihin voit sen käyttää!

      Poista
  5. Oon edelleen, että ooooo! Kuvat kruunasivat vielä koko homman. Olin jo silleen justiinsa aloittamassa isoa Vectoria villasta, mutta en mä nyt tiedäkään... Kumpi vai kampi? Ja hei kannustan tuossa yllä Hannaa, et rohkeasti vaan niitä neonvärejä kehiin! Onkohan niin, et tuo neonväri on niinku loppu ja menneen talven lumia? Siltä vähän näytti, kun nopeasti katsoin verkkokauppoja. Madelinetoshista ei mullakaan ole kokemusta. Pitääpä hankkia ensi tilassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooo, kiitos! Kyllä mä sanoisin, että kampi. Tai en tiedä, onhan se kumpikin hieno. (Ja jos sen tekee isona, se on tarvittaessa peitto. Että siinä on kyllä puolensa.)

      Titityyssä oli munsta kyllä hyvinkin jotain neonvärejä tarjolla tuosta Merino Lightista. Että ei kun tutkailemaan. (Hanna sieltä ylempää myös, huom - ehkä se puhutteleva neon on just siellä.) Niin että voisko siis olla, että neonvärit vaan lentää hyllystä nopeammin kuin niitä ehditään sinne tuoda?

      Poista
  6. Voi se on mahtava! Ihan täydellinen väriyhdistelmä Mulla olisi yksi vyyhti samaa väriä DK:na, pitää kyllä kehitellä sillekin joku huiviprojekti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Se on myös yllättävän käyttökelpoinen - siis kaulalla. Asia, joka tulee mulle aina yllätyksenä. Olenhan nainen, joka on tehnyt pyöreän huivin ja ihmetellyt, miksei sitä ole kovin kätevä pitää.

      Välimäen Huivileikki oli täynnään vaikka mitä siistejä huiviprojekteja, olethan sen jo tutkinut? :D

      Poista
  7. Oi, tulipas siitä hieno! Tuota järvimaisemaa ihanine usvineen olen ihaillut todella! Mutta huomio huiviin, on tosi kiva, pistän harkintaan! Ja kun toimivuus testattu, se on aina iso plussa myös! Täällä on myös selailtu huivileikkiä erinäisiä kertoja, siellä on vaikka mitä tehtävää, (kunhan saan öö, tuota, aika monta keskeneräistä ensin valmiiksi. Tai sit yksi lisää ei haittaa!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja se järvimaisema, se se vasta olikin jotain! Olisin voinut seistä siellä koko aamun - mutta jälkikasvu oli hieman kärsimätöntä.

      Mä olen pitänyt omana hyvänä tuurinani sitä, että Huivileikkiin on kirjastossa vielä 18 varausta ennen mua - ehdin ehkä saada jotain valmiiksi ennen kuin käyn sen kimppuun :D

      Poista