"Tekee mieli neuloa sukkia", sanoin taannoin äidilleni.
Hän näytti kauhistuneelta.
"Ei Tour de Sock -sukkia!" selvensin.
Seuraa kooste viimeaikaisista sukista. Ja blogia tovin mulkoiltuani haluan tarkentaa, että käytän sanaa "viimeaikainen" luultavasti eri merkityksessä kuin sinä, arvon lukija, sitä käytät.
Talvella löysin kaksi kerää jonkun klovin vatsataudin seurausta ja sen sijaan, että olisin tehnyt jotain jostain langasta, jota rakastan, päätinkin käyttää nämä väri-iloittelut arvokkaasti ja hienostuneesti:
Näistä ei kauan riemuittu, sillä kävi ilmi, ettei Sweet Georgia oikein tykännyt pesukoneesta.
Yhdelle toverille väänsin sitten tällaiset Cables Down the Back -sukat Jojin ohjeella. Kaikilla oli hauskaa. Paitsi sillä, joka neuloi liukkaasta tummanharmaasta alpakkasukkalangasta palmikkosukkia keskellä pimeintä kaamosaikaa. Ja se joku olin minä.
Keväämmällä sain sitten toimeksiannon kansainvälistäkin suosiota nauttivalta neulelehdeltä. Testineuloin Lainen kakkosnumeron kauniit Blomst-sukat, jotka ovat olleet jaloille hyvät ja silmille kauniit. Jostain syystä siinä kohdassa vaan deadlinea vastaan neulominen tökki. Olisko johtunut siitä, että deadlineja oli toisellekin kädelle ja yksi jopa jaloille.
Aika pitkään keskeneräisten korissa olivat täysin suorat ja sileät perussukat Laine Weekendistä ostamastani Kässäkerho Pom Pomin Donegalista. Siinä vaiheessa kun ostin langan, se väitti olevansa sukkalanka. Tiesin jo silloin - koska neulojatoveri valisti - ettei niistä periaatteessa kannata sukkia tehdä, koska lankaa ei ole vahvistettu, mutta joskus sitä vaan haluaa. Näistä tuli ihan super. Kenkiin niitä ei ehkä tosiaan kannata tunkea, mutta kuten kuvasta näkyy, unisukille on ihmisellä tarvetta myös. Kauniille unisukille. (Tuosta langasta pitäisi kyllä saada paita. Tai kuusi.)
Lapsen sukista akuutisti kateellisena tein itsellenikin Be my ---- -sukat, Hedgehog Fibresin sukkalangasta. Tätä lankaa oli hillottu huolella ja hartaudella. Luulin sen itse asiassa olevan eri pohjaa kuin myöhemmin hamstraamani Siilit, mutta säikeilystä päätellen se on kyllä ihan sitä samaa.
Sukkamallista vielä sananen, joka viimeksi unohtui sanoa: nuo palmikot tekevät näistä mitä koukuttavinta neulottavaa. Toimivat siinä mielessä kuin raidat.
Sitten testineulaisin Heli Rajavaaralle (jonka armoitettua käsialaa ylläolevat palmikkoisetkin ovat) myös nämä Simple blocks -sukat. Tässä voi puhua neulaisusta, sillä nämä valmistuivat parilla automatkalla suit sait sukkelaan. (Puoliso ajoi.) Langaksi valkkasin lisää Hedgehogia: ylijäämät Teacupista (sitä on vieläkin), samaan aikaan Teacupin kanssa ostettua tummaa turkoosia ja täplikästä harmaata, jota ostaisin lisää, jos se ei olisi sitä pohjaa. Vahva suositus. Siis mallille.
Semmosta. Näiden jälkeenkin puikoilla on ainakin kahdet ja kuvaamatta yhdet sukat. Ja sitten on mahdollista, että joku ilmoittautui Sukka-Finlandiaan eikä tiedä, miten kertoa siitä perheelle ja Sennille. Että moikka vaan.
-Liina
 |
Malli: Broken Seed Stitch Socks
Lanka: Sweet Georgia Yarns Tough Love Sock (Hard Candy, Stormchaser), Väinämöinen (valkoinen)
Puikot: 2,5 mm
|
Yhdelle toverille väänsin sitten tällaiset Cables Down the Back -sukat Jojin ohjeella. Kaikilla oli hauskaa. Paitsi sillä, joka neuloi liukkaasta tummanharmaasta alpakkasukkalangasta palmikkosukkia keskellä pimeintä kaamosaikaa. Ja se joku olin minä.
 |
Malli: Cables Down the Back
Lanka: Juniper Moon Farm Herriot Fine (Granite, 65 g)
Puikot: 2,25 mm |
Keväämmällä sain sitten toimeksiannon kansainvälistäkin suosiota nauttivalta neulelehdeltä. Testineuloin Lainen kakkosnumeron kauniit Blomst-sukat, jotka ovat olleet jaloille hyvät ja silmille kauniit. Jostain syystä siinä kohdassa vaan deadlinea vastaan neulominen tökki. Olisko johtunut siitä, että deadlineja oli toisellekin kädelle ja yksi jopa jaloille.
 |
Malli: Blomst
Lanka: Lang Yarns Jawoll Superwash Solids (vedenvihreä, väittäisin, mutta en ole varma koska hukkasin vyötteen - 65 g)
Puikot: 2,25 mm |
Aika pitkään keskeneräisten korissa olivat täysin suorat ja sileät perussukat Laine Weekendistä ostamastani Kässäkerho Pom Pomin Donegalista. Siinä vaiheessa kun ostin langan, se väitti olevansa sukkalanka. Tiesin jo silloin - koska neulojatoveri valisti - ettei niistä periaatteessa kannata sukkia tehdä, koska lankaa ei ole vahvistettu, mutta joskus sitä vaan haluaa. Näistä tuli ihan super. Kenkiin niitä ei ehkä tosiaan kannata tunkea, mutta kuten kuvasta näkyy, unisukille on ihmisellä tarvetta myös. Kauniille unisukille. (Tuosta langasta pitäisi kyllä saada paita. Tai kuusi.)
 |
Malli: improttu
Lanka: Kässäkerho Pom Pom Donegal
Puikot: 2,5 mm |
Lapsen sukista akuutisti kateellisena tein itsellenikin Be my ---- -sukat, Hedgehog Fibresin sukkalangasta. Tätä lankaa oli hillottu huolella ja hartaudella. Luulin sen itse asiassa olevan eri pohjaa kuin myöhemmin hamstraamani Siilit, mutta säikeilystä päätellen se on kyllä ihan sitä samaa.
Sukkamallista vielä sananen, joka viimeksi unohtui sanoa: nuo palmikot tekevät näistä mitä koukuttavinta neulottavaa. Toimivat siinä mielessä kuin raidat.
 |
Malli: Be my ----
Lanka: Hedgehog Fibres Sock (Teacup)
Puikot: 2,25 mm |
Sitten testineulaisin Heli Rajavaaralle (jonka armoitettua käsialaa ylläolevat palmikkoisetkin ovat) myös nämä Simple blocks -sukat. Tässä voi puhua neulaisusta, sillä nämä valmistuivat parilla automatkalla suit sait sukkelaan. (Puoliso ajoi.) Langaksi valkkasin lisää Hedgehogia: ylijäämät Teacupista (sitä on vieläkin), samaan aikaan Teacupin kanssa ostettua tummaa turkoosia ja täplikästä harmaata, jota ostaisin lisää, jos se ei olisi sitä pohjaa. Vahva suositus. Siis mallille.
 |
Malli: Simple blocks
Lanka: Hedgehog Fibres Sock (Teacup, Wish ja jotain minkä kuvittelen olleen Salty Tales)
Puikot: 2,75 mm
|
Semmosta. Näiden jälkeenkin puikoilla on ainakin kahdet ja kuvaamatta yhdet sukat. Ja sitten on mahdollista, että joku ilmoittautui Sukka-Finlandiaan eikä tiedä, miten kertoa siitä perheelle ja Sennille. Että moikka vaan.
-Liina
