Värien juhlaa

Harmaasta pellavapaidasta jäi sen verran Linoa yli, että ajattelin "kesätoppi!" ja ryntäsin takaisin lankakauppaan.

Pitäähän kesätopissa nyt raitoja olla.

Mielessäni väikkyi vaalean harmaan kaveriksi joku raikas turkoosi tai hempeä, viileä vaaleanpunainen. Mallailin värejä aikani, vertailin ja vein ikkunan eteen.

Lopputuloksen arvannette.


Tummanharmaa.

Kun vaaditaan uskoa

Aloitin ihanan Perkins Cove -paidan intoa puhkuen. Mikään ei voi mennä pieleen, kun malli on ihana ja lanka on ihana! Ei mikään!

Eikä (vielä ole) mennytkään. Uskoa kysyttiin silti. Vaikka lanka hohtaa auringonpaisteessa kuin vedestä löytynyt aarre (pellava on ihanaa! IHANAA!), työn ollessa myttyrässä sylissä pidennetyt silmukkarivit näyttävät ankeilta kupruilta.


Eilen alustavasti sovitin. Kuprut oikenivat yllä jo melkoisesti, pingotukseen päästyään vielä vähän lisää, luulen.

Lanka: Quince & Co. Sparrow / Kerä

(Aloitusvaiheessa vaadittiin uskoa omaan osaamiseen. Siinä onnettoman kutimoijan piti pitää lukua sekä 30 kerroksen peruskuviosta että joka toisella kerroksella tapahtuvista levennyksistä. Otin avuksi tekniset apuvälineet, käytännössä siis silmukkamerkit ja Knit Counter -nimisen appiksen, joka Androidille on tarjolla. Loppupätkä olikin sitten helppoa kuin heinänteko. Kaikki jännitys heti kättelyssä alta pois, se on hyvä malli se.)

PS. Jottei teidän tarvitsisi, minä laskin. Käytin sanaa "ihana" tässä postauksessa viisi kertaa. Ne ovat kaikki hyvin tarkoituksenmukaisia, jos kohta myönnän, että onhan siinä vähän toistoa.

Mielipidekirjoitus: Kässägraffitit

Seuraa tunnustus: neulegraffitit ovat toistaiseksi jättäneet minut kylmäksi kuin pakastekalapuikon. En ole pitänyt näkemiäni instansseja erityisen kauniina tai kiinnostavina.

Neulegraffitien katsotaan olleen alun perin tapa, jolla neulojat ottavat uudelleen haltuun kylmiä kaupunkitiloja. Tavallaanhan ajatus on hurjan kiva, joten aluksi ilostuin. Käytännössä olen törmännyt kahteen tyyppiin:
  1. Kaiteen ympärillä on (lyhyt) raidallinen neuleputki
  2. Puiston puut on kuorrutettu yhteispelillä tuotetulla neuletyöllä
Vastustukseni kumpuaa luullakseni kohdasta #2. Puu itsessään on kaunis asia vaikka keskellä ankeinta maaliskuuta. Siinä on kiinnostava pinta ja se on mitä vahvimmin elossa. Puiden kuorruttaminen jämä-Novitasta tehdyillä, epäyhteensopivilla ja riemunkirjavilla tiskiräteillä tuntuu kauhean epäkunnioittavalta - ja lisäksi aika lailla siltä, että tekijät eivät tunnistaisi kylmää kaupunkitilaa, vaikka se tulisi puraisemaan heitä ahterista ja katkoisi puikot.

Minun perspektiivistäni homma on siis tähän asti ollut epäkiinnostavaa a) yhteiskunnallisena kommentaarina ja b) esteettisenä elämyksenä ja kaiken lisäksi myös c) käsityöläisyytenä. (Jos kohta netissä näin kerran pitsillä kuorrutetun puun, jonka vuoksi olen lähestulkoon valmis perumaan edellisen lausunnon.)

Nyt sitten menin ja törmäsin ristipistograffiteihin, Internetissä tietenkin, ja voi pojat kuulkaa! Nämähän pesevät neulegraffitit ihan satanolla. Esimerkkejä voi bongata vaikkapa Urban X Stitchin Facebook-sivulta, mutta myös pikainen googletus osoittaa, että näistä on vaikka mihin.

Vai mitä sanotte puistonpenkistä, johon on kirjottu jänis?

En osaa oikein selittää, miksi nämä vetoavat minuun niin paljon enemmän kuin neulegraffitit. Ehkä siksi, että parhaimmillaan näillä voisi (etenkin jos unohtaa pikseligrafiikan) yltää todella ilmaisuvoimaiseenkin tekemiseen - ihan yhteiskunnalliseen kantaaottavuuteen asti. Viehätyn myös pinnasta, joka vähän niin kuin on, ja toisaalta ei ole, ja siitä, että kuten taiteessa yleensäkin, myös osaamisella on väliä.

Ja ihan suunnattomasti rrrrakstan ajatusta siitä, että yön pimeydessä minä ja ninjaposseni olemme tekemässä ristipistoja penkkeihin ja verkkoaitoihin.

Kunhan nyt siis vain ensin opettelen ristipiston. Pikkujuttu.

Nyt kyllä otan ja teen tuon yhden paidan pois kuleksimasta

Valmista tuli! Kiitos Snna K:n Nyt kyllä otan ja -haaste.


Malli: Léger / Espacetricot (ilmainen ohje, huom huom!)
Lanka: Lang Yarns Lino / Eiran langat (yarn store formerly known as Prince Priima)

Fiilis: Muikea. Paita on tosi perus, mutta sitä haettiinkin. Langat oli alunperin ostettu johonkin toiseen projektiin, mutta sitten tajusin, etteivät ne ikinä toimisi mihinkään palmikkoiseen villatakkiin ja vaikka toimisivatkin, en käyttäisi sitä takkia. Tätä sen sijaan käyttänen.

Sitä paitsi rakastan pellavaa. Oikein hyvä kevät-, kesä- ja syyspaita on tämä, luulen.

(Lankaa jäi sen verran yli, että haaveilen jo raitaisasta Lino-topista. Mies vaikuttaa muutosvastarintaiselta. Hän ei halua asuntoomme sellaista muutosta, että meillä olisi enemmän lankaa.)

Hihat palavat

Poimin silmukoita hihoihin ja mietin, miksei siitä liitoskohdasta tule koskaan oikein nätin näköistä. Mitkä silmukat oikein pitäisi poimia, että olisi hyvä? En ymmärrä.

Epämääräisistä kohdista en kyllä ota kuvaa, sen verran olen turhanaikainen.


Ja mikähän siinäkin on, että hihoissa menee aina kauhean paljon enemmän aikaa kuin ajattelisi?

Ansa, johon aina lankean: tässähän jo yhden paidan olen melkein neulaissut, nyt ei hihassa tai parissa kauan nokka tuhise! Viis siitä, että tarkemmin kun asiaa miettii, hihassa tai parissa on pintaa melkein yhtä paljon kuin helmassa kainaloihin asti. Asioiden tarkemmin miettiminen on tytöille, kuten joskus tyttöiässä tuppasin tuhisemaan.

Niin että kun innoissani ajattelin hihojen olevan valmiit viime sunnuntaina, jokohan ensi sunnuntaina sitä oikeasti olisivat.

Blogigallup

Sain parhaimman haasteen! Kopistelen sillä pölyjä pois päästä.

Säännöt:

1. Kerro keneltä sait haasteen
2. Ensimmäinen kuva on tärkein tai pieni kollaasi blogistasi
3. Haasta ne, jotka mainitset haasteessa

Haaste tuli ihanalta Snna K:lta Neuloo ja purkautuu -blogista. Olen ollut blogin nimestä kade vuodesta viiksi ja takatukka, tai siis siitä hetkestä kun sen ensi kerran löysin. Sitten päätin, etten käytä hyvää bloginlukuaikaa kadehtimiseen ja jäin onnelliseksi lukijaksi.

Suhteeni lankaan on rakkaudentäyteinen.

Yleistä  

Milloin perustit blogisi?
Näemmä joulukuussa 2013. Olen blogannut toisaallakin, mutta halusin oman paikan, jossa jorista kutimoinnista.

Mistä blogin nimi tulee?
Tytär katsoi kässäprojektejani ja ilmoitti "äiti kutimoi". Tai vielä tyypillisimmin "ei saa äiti kutimoijja".

Mikä on nimimerkkisi tarina?
Se luovutettiin minulle pian syntymäni jälkeen.

Arkisto 

Näytä jokin vanhoista bannereistasi:
Ööö, eee, ei minulla ole ollut kuin tuo yksi, ja voiko sitäkään banneriksi sanoa.

Viimeisin kommentti, joka sai sinut hymyilemään:
Hymyilen höperösti lähes kaikille, mutta leveimmin ja iloisimmin olen viime aikoina hymyillyt sille, jossa luki ml. näin: "Yst. toiv. hyväksynt. bloginpitäj. Jos en saa hyväksyntää, lupaan lyhentää sanoja edellistä lausetta vielä paljon kammottavimmilla tavoilla. :)"

Pakko rakastaa!

Muutama kuva sinusta vuosien varrelta:

Vähän lintsasin, siinä on aika vähän kuvia ja aika lyhyeltä aikaväliltä. Ensin trendikkäänä selfiehommissa, sitten tälläytyneenä häiden (omien) koemeikkiin ja kampaukseen ja lopuksi lenkillä.

Postaus 

Postaus, josta olet erityisen ylpeä?
En tiedä! Usein tunnen iloa postauksen valmistuttua. Etenkin jos tuntuu, että sain vaivatta sanottua sen, mihin pyrin - ja tässä blogissa pyrin aika usein vangitsemaan jonkun kässähetken. Liekö siinä sitten järkeä, mutta saatan vieläkin ilahtua kun luen vanhoja postauksia. En suuren henkevyyteni vuoksi vaan koska muistan hetkiä.

Postaus, joka oli kuukauden suosituin?
No kyllä se liittyi Boxyyn.

Postaus, jonka haluat kaikkien näkevän? 
Ei mikään! Haluan vain hyvien tyyppien näkevän nämä!

Sekalaista

Oletko tehnyt teemaviikkoa? 
En. Suunnitelmallisuus ei sovi luonteeseeni.

Onko sinulla yhteistyökumppaneita?
Ei, etenkään kaupallisia. Mutta ehkä voin puhua yhteisharrastuskumppaneista? Silloin nimeän ompeluseuraystäväni, joita rrrrrakstan.

Oletko ikinä ollut blogitapahtumassa? 
En kässähommissa. Kirjablogitapahtumissa ja äitiblogitapahtumissa kyllä. Kässäblogitapahtuma olisi unelmien unelma, yhdessä neulominen on ihaninta.

Tilastot

Sivunkatselumääräsi tällä hetkellä? 
Minä epäilen, että viisi. Tarkemmin Blogger väittää, että kuusituhatta tässä vajaassa puolessa vuodessa.

Lukijamääräsi tällä hetkellä?
Tähänkin haluaisin sanoa, että luultavasti viisi. Pari eri kanavaa yhteenlaskemalla näyttää, että parikymmentä satunnaista silmäilijää todennäköisemmin tänne päätyvää.

Päivän sivunkatselumääräsi tällä hetkellä? 
Kahdeksan! Naurattaa.

Lukuluettelo  

Blogi, jonka postauksia odotat eniten? 
En odota mitään, koska olen jotenkin geneettisesti kykenemätön luomaan odotuksia tulevan suhteen, mutta syke kiihtyy koko lailla, kun uusia postauksia tulee esimerkiksi Neuloo ja purkautuu-, Huvin vuoksi-, Pilvisenä päivänä- ja Harmaata arkea -blogeihin. Tykkään niistä kaikista niin, mutta niin tykkään kaikista tuohon sivupalkkiin lisäämistäni muistakin blogeista.

Blogi, joka on luettelon ensimmäinen tai viimeinen? 
Viimeinen silmukka on aakkosissa viimeinen, kunnes joku keksii jotain vaikka zetalla alkavaa. Jaa jaa, on se Viimeinen silmukkakin kyllä vaan niin ihana. Lisätään se vielä tuohon ylemmällekin listalle.

Blogi, johon liityit lukijaksi viimeksi?
Tätäpä minä en muista. Liityskelen sinne sun tänne kun tyyli kolahtaa. Joskus käyn katsomassa pari kertaa ja liityn sitten. Joskus ihmettelen, miksen vieläkään ole muistanut liittyä. 

Kuvia 

Näytä kolme tärkeää kuvaa blogistasi


1. Oma ihana paita
2. Vihdoinkin opittua
3. Lapsen lapaset, joista kohderyhmä on ihan kauheasti pitänyt.