Keväinen retki Kerään oli monella tavoin suotuisa. Sen lisäksi, että roudasimme himaan kassikaupalla ihania lankoja, treffasimme juuri oman bloginsakin perustaneen Marian.
Tietenkin jo ennen Kerän visiittiä olin ajatellut, että Maria on varmaan hyvä tyyppi - mutta silti, ainahan sitä miettii, että millainen ihminen siellä lempparilankakaupan tiskin takana on. Retkellä kävi ilmi, kuten Senni sitten myöhemmin sanoikin, että siellä oli just sellainen tyyppi, jonka sinne oli kuvitellutkin. Oli mahtavaa huomata, että ihanin lankakauppa on saanut parhaan mahdollisen vahvistuksen.
Niin, että meillä kävi nähdäkseni melkoinen tuuri kun saatiin Maria vastavierailulle Helsinkiin, nauttimaan hieman ginistä ja kutimoinnista ja puhumaan lankaa.
Eräänä keväisenä perjantaina vaelsimme siis Eiran lankoihin ja vietimme siellä luullakseni joitakin tunteja. Mukaan lähti lankaa melkoisella sopuhinnalla, sillä paikan päällä kaikesta sai 50% alennusta. Oli parasta pohtia suunnitelmia, ihastella langan tuntua ja tutkia väriyhdistelmiä loistoseurassa.
No, ei vähä mitään. Seuraavaksi kipaisimme Snurreen, jossa on jo tovin ollut melkoisen mielenkiintoinen lankavalikoima ja häkellyttäviä värejä. Ehkä oltaisiin jääty yöksikin, ellei ravintolavaraus olisi kolkutellut takaraivossa.
Viimeisenä lankakauppatekona oli noudettava vielä tweedsukkalankaa Fiinaneuleesta; klubisukkia tulossa.
Loppuilta vietettiin lanseeraamamme giniä ja kutimointia -konseptin parissa kantakaupungissa. Oli niin hauskaa, että uskallan ennustaa ja vaatia, ettei jää viimeiseksi kerraksi, mutta ensi kerralla voisimme tutustua vaikka, eeeh, Tampereen lankakauppoihin.
- Liina
Tietenkin jo ennen Kerän visiittiä olin ajatellut, että Maria on varmaan hyvä tyyppi - mutta silti, ainahan sitä miettii, että millainen ihminen siellä lempparilankakaupan tiskin takana on. Retkellä kävi ilmi, kuten Senni sitten myöhemmin sanoikin, että siellä oli just sellainen tyyppi, jonka sinne oli kuvitellutkin. Oli mahtavaa huomata, että ihanin lankakauppa on saanut parhaan mahdollisen vahvistuksen.
Niin, että meillä kävi nähdäkseni melkoinen tuuri kun saatiin Maria vastavierailulle Helsinkiin, nauttimaan hieman ginistä ja kutimoinnista ja puhumaan lankaa.
Eräänä keväisenä perjantaina vaelsimme siis Eiran lankoihin ja vietimme siellä luullakseni joitakin tunteja. Mukaan lähti lankaa melkoisella sopuhinnalla, sillä paikan päällä kaikesta sai 50% alennusta. Oli parasta pohtia suunnitelmia, ihastella langan tuntua ja tutkia väriyhdistelmiä loistoseurassa.
No, ei vähä mitään. Seuraavaksi kipaisimme Snurreen, jossa on jo tovin ollut melkoisen mielenkiintoinen lankavalikoima ja häkellyttäviä värejä. Ehkä oltaisiin jääty yöksikin, ellei ravintolavaraus olisi kolkutellut takaraivossa.
Viimeisenä lankakauppatekona oli noudettava vielä tweedsukkalankaa Fiinaneuleesta; klubisukkia tulossa.
Loppuilta vietettiin lanseeraamamme giniä ja kutimointia -konseptin parissa kantakaupungissa. Oli niin hauskaa, että uskallan ennustaa ja vaatia, ettei jää viimeiseksi kerraksi, mutta ensi kerralla voisimme tutustua vaikka, eeeh, Tampereen lankakauppoihin.
- Liina
