Songbirds




Pitkään huiviin tulee neulottua kaikenlaisia hetkiä.

Omaan Songbirdiini neuloin ipanan kaverin synttärit, muutaman puhelinpalaverin, useamman hetken odottelua Lastenklinikalla, päiväkodin vanhempainillan, Disney on Ice -esityksen kaikki odotteluhetket, monia sohvalla rauhassa vietettyjä iltoja - hyvää ja huonoa, siellä se kaikki on, vaikka ei siitä huiviin mitään jälkiä jäänyt.

Ei edes niistä synttäreistä, jolloin neuloin, turisin Sennin kanssa ja yritin pitää ipanaani silmällä - ja sen jälkeen purin kaiken tekemäni. 

Mutta onneksi jäi muistijälkiä siitä kaikesta. Mitä Senni neuloit omaasi?

Minun Songbirdini on kevättalven bussimatkat yli Lauttasaaren sillan, lasten sairaspäivät sekä viikonloppujen hengähdyshetket liian kiireisessä arjessa. Suurilla puikoilla syntyi ihanan hötöinen pinta pehmeääkin pehmeämmästä langasta. Kaulalla nämä hetket tuntuu pehmoiselta, lohdullisesta pumpulipilveltä. 

Huiviin oli helppo tallentaa talven kulku. Hukkasin välillä paikkani ohjeessa, mutta pienellä kiukuttelulla löysin aina takaisin kartalle. 

Sennin huivi 5 mm puikoilla
Malli: Songbird, Janina Kallio
Lanka: Handu, merinosilkkihuivilanka, 624 m,
Liinan huivi 5,5 mm puikoilla
Malli: Songbird, Janina Kallio
Lanka: Handu, HuiviGimalle, 720 m
 




Pikku kyyhkynen



Tiukoista vastusteluistani huolimatta jalkani kuljettivat minut syksyllä Eiran Lankojen myymälän loppuunmyyntiin. Ostin muun muassa reilut neljä kilometriä vaaleansinistä tweediä (!) ja kaikenlaista muuta, mutta yksi ostos oli täysin harkittu. Nimittäin kevyesti kimalteleva, Louisa Harding Yarnsin Orielle. Kannoin sitä kotiin neljä 50 gramman vyyhtiä ihanassa kyyhkyn harmaassa tai hennon laventelisessa värissä. Napakkakierteinen Orielle oli ihanaa neulottavaa. Se on täyttä baby alpakkaa lukuunottamatta ohutta hopeanhohtoista polyamidisäiettä, joka sai nelivuotiaan tyttäreni huokailemaan.


Malli: Oma
Lanka: Louisa Harding Yarns, Orielle, väri ice, 191g / 420m 
Langat riitti juuri lapsen kokoiseen improvisaatiovillapaitaan. Tämän neulominen oli uskomattoman rentouttavaa puuhaa ja työ syntyi nopeasti. Langan vyötteessä suositeltiin puikkokooksi 3.75-4 mm puikkoja, mutta mä käytin 3 millistä pyöröpuikkoa ja neulepinnasta tuli sillä oikein hyvä. Jotenkin sain arvattua silmukkamäärät kerralla oikein ja kaikki meni nappiin. Tein jopa vähän muistiinpanoja, joten tästä ehkä syntyy simppelin lapsenneuleen ohje.

Tein paidan ylhäältä alas ja raglanhihaisena. Kaula-aukon takaosassa on muutama ekstrarivi saksalaisilla lyhennetyillä samoin kuin helman etu- ja takaosaa erottamassa. Mulla oli aluksi mielessä kierretyllä joustimella tehdyt yksityiskohdat, mutta totesin, että tällä langalla parhaalta näytti mahdollisimman simppeli pinta. Niinpä helma ja hihansuut on suorat, sileet ja i-cordilla päätellyt ettei ne kipristy liikaa. I-cord on kyllä mun lempijuttuja neuleen reunojen suhteen ja voisin tehdä sellaisen melkein kaikkeen. 



Vuoden alku on ollut jotenkin niin stressaava, että neuloskelufiilis on ollut hukassa ja illat on monesti menneet työhommissa kutimointihommien sijaan, mutta tämä neule saa nyt aloittaa uuden ajan! Monet puikoille pääsyä odottavat langat on lisäksi muuttuneet suunnitelmissani villatakeista yhtenä kappaleena neulottavaksi paidaksi, koska ainaoikea pyörönä - oh bliss!



Senni