Air

Kuten tunnettua, parasta ja hienointa lankaa on huolellisesti kypsytetty vuosikertalanka.


Itse olen tammitynnyreissä säilönyt keräkaupalla Ito Koukia, tuota lankojen aatelia, keksimättä tarpeeksi arvollista käyttötarkoitusta.


Sitten päivänä muutamana juolahti mieleeni, että äidille voisin tehdä huivin äitienpäivälahjaksi. Olemme olleet äiti ja tytär jo yli kolmekymmentä vuotta, ja minulla alkaa pikku hiljaa olla jonkinlainen käsitys siitä, mistä hän voisi pitää. Hän voisi pitää esimerkiksi Purl Sohon Open Air Wrapista.

Tuumasta toimeen. Loin silmukat Koukin väristä Moonrock ja vaihdoin puolivälissä väriin Gray. Huivista tuli siis kaksivärinen ja ainakin minusta aika ihana. Tekemiseen meni jokunen tovi, sillä mallineule ... ei ole varsinaisesti vaikeaa, mutta keskittymistä se kyllä vaatii. Ei se haitannut, sillä motivaatio oli kohdillaan ja tekeminen oli ilo.


Jos nyt jotain huomauttamista on - lähinnä ehkä omasta ajatusprosessista - niin silmukkamääräksi olisi riittänyt ihan puhtaaseen huiviin puolet ohjeen silmukkamäärästä, nyt lopputulos on nimenomaan wrap.

Malli: Open Air Wrap
Lanka: Ito Kouki (Moonrock 75 g, Gray 75g)
Puikot: 4 mm
Kaikkineen olen lopputulokseen ihan hurjan tyytyväinen: huivi, joka on tehty rakkaudesta ja lempparilangoista rakkaimmalleni äidilleni.


- Liina

Twist and shout

Joitakin iltoja sitten eräässä vuoteessa keskusteltiin:

- Oonko mä susta ihan pöljä?

(Syvä hiljaisuus lankeaa.)

- No et sä nyt IHAN pöljä...
- TARKOITAN tän sukkakisan kanssa?

(Mies näyttää onnelliselta kuin kuka tahansa, joka näkee valon ja ymmärtää sen pakoreitiksi.)

- Ai sen kanssa! No olet kyllä!

Tämmöiset sukat siis Tour de Sockin ykkösetapilla pöljäilin:



Kokemus oli jännittävä. En varsinaisesti saanut muuta elämää tauolle sukkakisan ajaksi, joten sukkaparin valmistumiseen meni vähän vajaa kaksi vuorokautta. Niillä irtosi 45. sija, johon olen tosi tyytyväinen.

Malli: Twists & Turns (koko S)
Lanka: Handu Minimerino, 60 g
Puikot: 2 mm
Lankana oli Handun Minimerinoa, joka hidasti hommaa olemalla niin kauniin harmaata, että aika ajoin piti pysähtyä ihailemaan sitä. Vaan ei kai sitä voi varsinaisesti viaksi millekään langalle lukea.

Mallikin oli oikein passeli, sopivan kiinnostava muttei liian romantillinen.

Käsiäni hieroskellen jään odottamaan seuraavaa etappia. Tiedän, että siitä tulee suksee. Olen nimittäin nähnyt siitä jo unia: unessa yritin neuloa sukkia särjennahoista. Nahkoja oli neljä, ne oli juuri kaloista irroitettu, ne haisivat pahalta - mutta sentään Handulla oli ne varta vasten minulle värjätty. Tulipa siis etapilta mitä tahansa, se ei voi olla pahempaa kuin sukkien teko tuoreesta särjennahasta.

- Liina