Sukkia, maanisesti

"Tekee mieli neuloa sukkia", sanoin taannoin äidilleni.

Hän näytti kauhistuneelta.

"Ei Tour de Sock -sukkia!" selvensin.

Seuraa kooste viimeaikaisista sukista. Ja blogia tovin mulkoiltuani haluan tarkentaa, että käytän sanaa "viimeaikainen" luultavasti eri merkityksessä kuin sinä, arvon lukija, sitä käytät.

Talvella löysin kaksi kerää jonkun klovin vatsataudin seurausta ja sen sijaan, että olisin tehnyt jotain jostain langasta, jota rakastan, päätinkin käyttää nämä väri-iloittelut arvokkaasti ja hienostuneesti:

Malli: Broken Seed Stitch Socks

Lanka: Sweet Georgia Yarns Tough Love Sock (Hard Candy, Stormchaser), Väinämöinen (valkoinen)

Puikot: 2,5 mm

Näistä ei kauan riemuittu, sillä kävi ilmi, ettei Sweet Georgia oikein tykännyt pesukoneesta.

Yhdelle toverille väänsin sitten tällaiset Cables Down the Back -sukat Jojin ohjeella. Kaikilla oli hauskaa. Paitsi sillä, joka neuloi liukkaasta tummanharmaasta alpakkasukkalangasta palmikkosukkia keskellä pimeintä kaamosaikaa. Ja se joku olin minä.

Malli: Cables Down the Back

Lanka: Juniper Moon Farm Herriot Fine (Granite, 65 g)
Puikot: 2,25 mm

Keväämmällä sain sitten toimeksiannon kansainvälistäkin suosiota nauttivalta neulelehdeltä. Testineuloin Lainen kakkosnumeron kauniit Blomst-sukat, jotka ovat olleet jaloille hyvät ja silmille kauniit. Jostain syystä siinä kohdassa vaan deadlinea vastaan neulominen tökki. Olisko johtunut siitä, että deadlineja oli toisellekin kädelle ja yksi jopa jaloille.

Malli: Blomst

Lanka: Lang Yarns Jawoll Superwash Solids (vedenvihreä, väittäisin, mutta en ole varma koska hukkasin vyötteen - 65 g)
Puikot: 2,25 mm

Aika pitkään keskeneräisten korissa olivat täysin suorat ja sileät perussukat Laine Weekendistä ostamastani Kässäkerho Pom Pomin Donegalista. Siinä vaiheessa kun ostin langan, se väitti olevansa sukkalanka. Tiesin jo silloin - koska neulojatoveri valisti - ettei niistä periaatteessa kannata sukkia tehdä, koska lankaa ei ole vahvistettu, mutta joskus sitä vaan haluaa. Näistä tuli ihan super. Kenkiin niitä ei ehkä tosiaan kannata tunkea, mutta kuten kuvasta näkyy, unisukille on ihmisellä tarvetta myös. Kauniille unisukille. (Tuosta langasta pitäisi kyllä saada paita. Tai kuusi.)

Malli: improttu

Lanka: Kässäkerho Pom Pom Donegal 
Puikot: 2,5 mm

Lapsen sukista akuutisti kateellisena tein itsellenikin Be my ---- -sukat, Hedgehog Fibresin sukkalangasta. Tätä lankaa oli hillottu huolella ja hartaudella. Luulin sen itse asiassa olevan eri pohjaa kuin myöhemmin hamstraamani Siilit, mutta säikeilystä päätellen se on kyllä ihan sitä samaa.

Sukkamallista vielä sananen, joka viimeksi unohtui sanoa: nuo palmikot tekevät näistä mitä koukuttavinta neulottavaa. Toimivat siinä mielessä kuin raidat.

Malli: Be my ----

Lanka: Hedgehog Fibres Sock (Teacup)
Puikot: 2,25 mm

Sitten testineulaisin Heli Rajavaaralle (jonka armoitettua käsialaa ylläolevat palmikkoisetkin ovat) myös nämä Simple blocks -sukat. Tässä voi puhua neulaisusta, sillä nämä valmistuivat parilla automatkalla suit sait sukkelaan. (Puoliso ajoi.) Langaksi valkkasin lisää Hedgehogia: ylijäämät Teacupista (sitä on vieläkin), samaan aikaan Teacupin kanssa ostettua tummaa turkoosia ja täplikästä harmaata, jota ostaisin lisää, jos se ei olisi sitä pohjaa. Vahva suositus. Siis mallille.

Malli: Simple blocks
Lanka: Hedgehog Fibres Sock (Teacup, Wish ja jotain minkä kuvittelen olleen Salty Tales)

Puikot: 2,75 mm

Semmosta. Näiden jälkeenkin puikoilla on ainakin kahdet ja kuvaamatta yhdet sukat. Ja sitten on mahdollista, että joku ilmoittautui Sukka-Finlandiaan eikä tiedä, miten kertoa siitä perheelle ja Sennille. Että moikka vaan.

-Liina 

4 comments sukkia

Share:

Be my ----

Testasin joutessani sukat.

Tällä tarkoitan sitä, että tuossa talven taittuessa kevääksi - tai kun kaikki kuvittelimme, että talvi on taittumassa kevääksi vain huomataksemme olleemme väärässä - rohmusin testineuleita joka kädelle ja yhtä neuloin vielä hampaillani. Siitä haluan sanoa sen verran, että jos hammasväleihin pitää valita täytettä villan ja popcorninkuorten välillä, ota popparit.

Asiaan.

Testasin nämä Heli Rajavaaran suloistakin suloisemmat Be my ---- -sukat. Valkkasin langankin niin, että saisin ihastella jaloissani kauneimpia tuotoksia, jotka vaatekaappiani ovat kuunaan koristaneet.

Testin tulos on se, jonka jo ennalta tiesin: ihmiset eivät lue.

He saattava vilkaista tekstiä ja usein jopa kuvitella lukeneensa, mitä siinä sanottiin, mutta he eivät lue.

Esimerkiksi minä en lukenut sitä kohtaa, jossa ihan selvästi kerrottiin, minkä kokoinen sukka tulee hänelle, joka valitsee koon S.

Niinpä tytär sai mitä kauneimmat sukat ihanasta Lystig Yarnin -sukkiksesta.

Toisilla käy mäihä. Mutta äkkiäkös mä tämmöset itellenikin teen, sillä ohje oli sekä helppo että koukuttava JA mulla on vielä paljon kaunista sukkalankaa kaapissa.

Malli: Be My ----
Lanka: Lystig Yarn sukkis (Autumn Nude, 42 g)
Puikot: 2 mm

Suosittelen. Nää on ihanat, myös lapsen mielestä. Aikuisille M-koosta ylöspäin.

-Liina

8 comments lapselle, sukkia, testineulonta

Share:

Diamondback Socks

Raportointi Tour de Sockin kilpapaikalta on hidasta, mutta se johtuu vain siitä, että normaalisti päättelytyöhön palkkaamani pienet tontut menivät pistelakkoon työehtosopimusneuvottelujen kariuduttua, ja koska tilanne ei vieläkään ole ratkennut, joutui työnjohtaja* tekemään sen, mitä työnjohtajat näissä tilanteissa tekevät eli tarttumaan itse työhön. Pari kuukautta prokrastinoituaan.

Nämä Diamondback-sukat olivat ensimmäinen pari, jonka kanssa itkin pari turhautumiskyyneltä, sillä ohje oli KÄSITTÄMÄTÖN.

Olen joskus lukenut tekstin siitä, miten väärässä olemista on vaikea tutkia, sillä heti, kun ihminen huomaa olleensa väärässä, hän lakkaa olemasta väärässä ja alkaa olemaan oikeassa.

Näin kävi minullekin. Olin tehnyt virheen ensimmäisen sukan ensimmäisessä dimangissa. Heti sen huomattuani ohje muuttui käsitettäväksi enkä minä enää ollut väärässä.

Haluaisin väittää, että sitten kun huomasin virheen, neulonta sujui kuin vettä vain, mutten voi valehdella teille (no voinpas, tähänkin tekstiin hujahti yksi megaluokan juksaus) - ei se sujunut. Ei se vaikeatakaan ollut, pirskatin aikaavievää vain, kun piti neuloa eestaas taasees.

Vaan valmistuivathan ne lopulta, langasta, joka saattoi olla vielä asteen verran raisumpaa kuin edes ohjeen suunnittelija oli päässään visoinut. Vaikka langasta ei muodostunut alkuperäisvision mukaisia selkeitä kuvioita, tykkään näistä happoyön unelmista melko lailla.

Malli: Diamondback Socks
Lanka: Väinämöinen EIKU (65 g)
Puikot: 2,25 mm

Sijoitus kaiken tämän jälkeen oli tyydyttävä 31. En valittanut.

- Liina

* Minä, valitettavasti.

11 comments sukkia, tour de sock

Share:

Muistinpas

Tour de Sockin 2. etapin sukkia väännettiin leikkipuistossa, omalla sohvalla, futisharjoituksissa (lapsen) ja vähän autossakin (mutta vain, kun auto oli pysähdyksissä parkkipaikalla.)

Heidi Nickin malli I Remembered It Again (huomaatteko, mikä jännittävä sanaleikki postaukseni otsikossa, huomaatteko?) ei nyt ollut ihan mun makua, millä tarkoitan, että olisin ohittanut ne kuin kotimme rutoläjät ikään*, suomatta niille toista ajatusta, elleivät sukat olisi tulleet kisassa vastaan.

Kauniithan ne toki ovat, mutta kun minä olen enemmän semmoisten suoraviivaisten sukkien ystävä.

Lankana on minttuisa Schachenmayrin Fine Wool - pienet palmikot kaipasivat langalta tasaista väriä (tiedän, sillä ensin kokeilin kevyesti vaihtelevasävyisellä.)

Näillä sukilla irtosi sija 46. Ei pöllömmin.

(On täällä muutakin valmistunut sukkien lisäksi, takkia ja paitaa ja vaikka mitä, mutten saa niitä millään kuvattua. Dear Eki, millä tästä eteenpäin?

-Liina

* Olen tosi hyvä ohittamaan rutoläjiä. Mieheni toivoo, etten olisi siinä aivan niin hyvä.

4 comments sukkia, tour de sock

Share:

Twist and shout

Joitakin iltoja sitten eräässä vuoteessa keskusteltiin:

- Oonko mä susta ihan pöljä?

(Syvä hiljaisuus lankeaa.)

- No et sä nyt IHAN pöljä...

- TARKOITAN tän sukkakisan kanssa?

(Mies näyttää onnelliselta kuin kuka tahansa, joka näkee valon ja ymmärtää sen pakoreitiksi.)

- Ai sen kanssa! No olet kyllä!

Tämmöiset sukat siis Tour de Sockin ykkösetapilla pöljäilin:

Kokemus oli jännittävä. En varsinaisesti saanut muuta elämää tauolle sukkakisan ajaksi, joten sukkaparin valmistumiseen meni vähän vajaa kaksi vuorokautta. Niillä irtosi 45. sija, johon olen tosi tyytyväinen.

Malli: Twists & Turns (koko S)
Lanka: Handu Minimerino, 60 g
Puikot: 2 mm

Lankana oli Handun Minimerinoa, joka hidasti hommaa olemalla niin kauniin harmaata, että aika ajoin piti pysähtyä ihailemaan sitä. Vaan ei kai sitä voi varsinaisesti viaksi millekään langalle lukea.

Mallikin oli oikein passeli, sopivan kiinnostava muttei liian romantillinen.

Käsiäni hieroskellen jään odottamaan seuraavaa etappia. Tiedän, että siitä tulee suksee. Olen nimittäin nähnyt siitä jo unia: unessa yritin neuloa sukkia särjennahoista. Nahkoja oli neljä, ne oli juuri kaloista irroitettu, ne haisivat pahalta - mutta sentään Handulla oli ne varta vasten minulle värjätty. Tulipa siis etapilta mitä tahansa, se ei voi olla pahempaa kuin sukkien teko tuoreesta särjennahasta.

- Liina

12 comments hulluus, sukkia, tour de sock

Share:

Kolmet sukat ja yhdet päiväkotikauden päättäjäiset

Keksin tässä, että päiväkotiryhmämme tyypeille - siis aikuistyypeille, en ole varma, miksi heitä pitäisi nimittää, paitsi tädeiksi, mikä ei minusta ole optio näin aikuisten kesken - pitäisi neuloa kiitoksena sukat.

Oikeastaan olin ajatellut alunperin jättää moisen puuhan siihen, että ipana siirtyy eskariin, mutta kävi ilmi, että syksyllä ryhmää vetävät ehkä uudet tyypit, ja vanhat ovat olleet minusta siksi mainioita, että tartuin puikkoihin.

Haastekerrointa lisäsi se, että minulla oli 11 päivää aikaa neuloa sukat. Kahdentenatoista päivänä kaiken pitäisi olla valmista, pääteltynä ja paketoitu.

Ekaksi malliksi valkkasin Virrat, joka muuten oli viime vuoden Tour de Sockin eka etappi. Sen verran oli vääntämistä, että väänsin Tourin sijoitusodotuksia muutaman kymmenen pykälää alaspäin.

Malli: Virrat
Lanka: Onion Nettle Sock, 70 g
Puikot: 2,75 mm

Lopputulos oli kuitenkin oikein kaunis, vaikka vaaleampi lanka olisi voinut tälle mallille toimia paremmin.

Kun Virrat olivat valmiit, kaksi asiaa oli selvinnyt: 1) Aika loppuu, jos en valitse yksinkertaisempia malleja. Ei muuten, mutta yhden silmukan palmikot vievät yllättävän paljon aikaa. 2) En missään olosuhteissa voi neuloa samaa mallia kolme kertaa putkeen. Hyvä, kun saan yhtenevän parin tehtyä.

Seuraavaksi siis Cookie A:n Monkeyt. Niitä oli kehuttu helpoiksi, ja oikeassa olivat kanssaneulojat Internetissä - toinen sukka meni mallikertaa vilkaisematta.

Malli: Monkey
Lanka: Onion Nettle Sock, 80 g
Puikot: 2,75 mm

Yritin vähän virittää kokoa isommaksi ja tein S-koon, mutta ohjetta inan verran paksummalla langalla. Tähtäsin noin kokoon 39, ja aika lähelle se ehkä meni. (On muuten ihan perkeleellisen vaikea arvioida ihmisen jalan kokoa silmämääräisesti ohimennen. Tiedoksi vain. Ensi kerralla kysyn.)

Viimeiseksi neuloin Kalajoet, joka ovat minusta ihan huippukaunis malli. Helppo tehdäkin, vaikka tässä ei kyllä mallikerta ollut ulkoa opittavissa.

Malli: Kalajoki
Lanka: Onion Nettle Sock, 60 g
Puikot: 2,75 mm

Lankana kaikissa oli tanskalaisen Onionin (italiassa tuotettu) Nettle Sock, jota olen halunnut kokeilla syntymästäni asti, vaikken silloin vielä tiennyt neulonnasta mitään. Nokkossukkista löytyi Lankamaailmasta, jossa sattui olemaan vielä ale - ja koska elän oman elämäni ruuhkavuosia, paikan päälle piipahtamisen sijaan tilasin langat netistä. Tiedetään, pöhköä, mutta toimitus oli supernopea, mikä jälkikäteen tarkasteltuna osoittautui erityisen merkittäväksi projektin onnistumista ajatellen.

Nettle Sock oli sekä ihanampaa että ohuempaa kuin ennakoin. Langan tuntu ei ole karhea vaan lähes silkkinen; toisaalta grammojen perusteella sport-vahvuiseksi (toiveikkaasti) kuvittelemani lanka oli kyllä paksuudeltaan lähinnä fingeringiä.

Nyt on siis lämmitelty Tourille ihan viimeisen päälle huolella - tai ainakin kerrattu palmikko ilman apupuikkoa. Ja valitettavasti hankittu myös pieni kyllästyminen sukkiin. Hmph.

-Liina

14 comments lahja, lanka, sukkia

Share:

Kisat!

Meillä täällä Herttoniemen idyllissä on ryhdytty valmistautumaan tulevan kesän kisoihin. Nimittäin tour-de-sockiin!  Sormia venytellään päivittäin, puikkoja järjestellään ja luottokorttia kiillotetaan valmiiksi vastaanottamaan huima kisalankojen hamstraus. Kisasta tulee varmasti huima. Tähän mennessä ilmoittautuneita on yli kahdeksansataakuusikymmentä!

Erityisen huimaa tulee varmasti olemaan kisakatsomossa, koska minähän en moiseen hulluuteen ryhdy, vaan se on Liina, joka täällä on seonnut! Minun raskas tehtäväni huoltojoukoissa tulee olemaan gintoniccien siemailu samalla kun katson kuinka Liinan kädet vispaa ja puikot kilisee. Onko siellä ilmoittautuneita? Entä muita jotka aikovat keskittyä varpaiden huljutteluun rannalla sukkakisan sijaan?

Nyt on kisaeventit kalentereissa, onko teillä?

-Senni

11 comments sukkia

Share:

Lapsi lankakaupassa ja mitä siitä seuraa

Vein lapsen muassani Snurreen. Se on näennäisesti hyvä ratkaisu, perheaikaa lankakaupassa, mikä voisi olla parempaa?

Käytännössä ratkaisu on usein huono. Ensinnäkin ipana kyllästyy kahdessa minuutissa eikä minulla kuitenkaan ole rauhaa paneutua valikoimaan. Hän toikkaroi matonkuteiden keskellä ja huutelee minua etsintähommiin.

Toiseksi hän saattaa osoittaa henkilökohtaista kiinnostusta lankaan. Viimeksi hän osoitti kiinnostusta espanjalaisen inkvisition vakaumuksella pätkäkidutettuun Peo 30 Silke -lankaan, josta piti saada sukat.

Silmäkulma nykien lupasin lapselle sukat. Moisesta pyynnöstä ei kieltäydytä. Vaadin saada ottaa kontrastiväriksi myös kerän valkoista.

Kotona jemmasin langat "tästä neulon kohtapuoliin" -kasaan ja pakkasin jouluksi mukaan lähteviä neuleita. "Etkö sinä teekään näistä?" kysyi lapseni, joka lämpösäteilyohjuksen tarkkuudella osui langan luo uudestaan. "Teen", lupasin, ja pakkasin langat mukaan.

Ja jo kaksi viikkoa myöhemmin olivat sukat valmiit.

Tein ne Hannan broken seed stitch -sukkien ohjeella - tai pitäisikö sanoa reseptillä. Nappasin Hannan mainiosta tekstistä sen, miten broken seed stitchiä ylipäänsä tehdään, ja sen, että sukan pohjaan kannattaa ehkä tehdä pelkkää sileää neuletta.

Muutoin sävelsin sukat varpaista varteen -tekniikalla, välillä sovittaen.

Malli: Broken seed stitch -sukat sovellettuna
Lanka: Peo 30 Silke, monivärinen ja valkoinen
Puikot: 3,5 mm

Metrin mittainen sydämeni valtiatar oli sukkiinsa niin tyytyväinen, että suostui jopa poseeraushommiin äpisemättä.

Jalassa sukkia ei kyllä ole paljon nähty, ja pinta tuntuukin vähän karhealta - pitää kokeilla, josko reipas liotus auttaisi asiaa.

- Liina, joka menee jatkossa lankakauppaan yksin

16 comments lapselle, sukkia

Share:

Raitasukkien tuolla puolen

Olen melko epeli vääntämään raitasukkia. Itse asiassa olen niin kova epeli vääntämään raitasukkia, että meinasin juuri puhjeta spontaaniin raitasukkien ylistyslauluun - mutta säästetään se tuonnemmaksi, sillä nyt piti puhumani sukista, jotka eivät ole raitaisat.

Ensinnä tein Bones-sukat, joihin ihastuin Kerän pisteellä syksyn ekoilla kässämessuilla. Langankin ostin Kerältä - Eden Cottagen Tempo 4plysta osui silmääni ihana, minttuisa sävy. Väri oli jotenkin ainutlaatuinen, viileä eikä yhtään sokerinen.

Malli: Bones
Lanka: Eden Cottage Yarns Tempo 4ply
Puikot: 2,5 mm 

Bones-sukat olivat, no, tuota noin niin, eipä kaunistella, vähän rasittavaa neulottavaa. Olin juuri vääntänyt Siitepölyä-huivin kanssa noin 2,8 miljoonaa takareunasta neulottua silmukkaa, enkä tiedä mikä viirasi kun tempaisin neulottaviksi sukat, joissa pääsin harjoittamaan juuri huippuunsa hiottua kärsivällisyyttäni vielä lisää.

Ehkä valkkasin projektille vähän väärän langankin: sukka olisi voinut toimia paremmin jostain vähän pömpseämmästä langasta. Suloinen Tempo 4ply olisi sen sijaan ollut varmaan onnen omiaan vielä puolta numeroa pienemmällä puikkokoolla - 2,5 mm tuntui liioittelulta. Mutta tuli tehtyä, opittua ja toisaalta, saatua erinomaiset käyttissukkat.

Toiseksi tuppasin itseni Shrekin Donkey-kamun innokkuudella testineulomaan indonesialaisen Amelia Putrin Farmers -sukkia.

Malli: Farmers Socks
Lanka: Cascade Heritage Silk, väri Mango
Puikot: 2,5 mm

Niihin valkkasin langaksi jo jonkin aikaa hyllyssä marinoimani Cascaden Heritage Silkin värissä Mango, ja puikoiksi niin ikään 2,5 mm.

Näistä tuli sitten enemmän sellaiset sukat, joita ei raaski käyttää kun ovat niin iiiiiiiihanat. Ohjeesta sen verran, että se on hiljan julkaistu Ravelryssä ja oikein mainio. Sukat syntyvät lähes itsestään.

Tykkään noista nostetuista silmukkaraidoista sen verran, että hyvin voin kuvitella tekeväni vaikka ranteenlämmittimet samalla idealla.

No niin, tämä oli oikein kiva ekskursio mukavuusalueen ulkopuolelle, mutta seuraavaksi sitten raitaa. Huh huh.

-Liina

18 comments sukkia, testineulonta

Share:

Kantapäitä ja parittomia sukkia

Viime aikoina olen neulonut sukkia. Enimmäkseen parittomia sukkia, koska miksi toistaa jotain mitä on jo kerran kokeillut. No sain minä yhdet valmiiksikin, ne kaikkein pienimmät työn alla olleet.

Olen tykästynyt Louhittaren luolan Väiskiin. Se on mukava neulottava, ihanalla tavalla karhea ja värit on aivan huippuja. Toinen puikoilla ollut lanka on Handun merinosukkis ja se on ihan käsittämättömän pehmeätä! Värit on ihania, mutta molemmissa ostamissani vyyhdissä on ollut pari yllätysläiskää; pinkissä pari raitaa likaisen vaikutelman luovaa harmaata ja sitruunankeltaisessa vihreätä. Miinusta siitä. Mutta annan anteeksi, koska käsinvärjätty on kai aina - no - käsinvärjätty, eikä siltä voi eikä pidä enkä halua odottaa konevärjättyä jälkeä.

Malli: improvisoitu pikkusukka
Lanka: Louhittaren luolan Väinämöinen, väri pakkanen

Vasemmalla perussukka Väiskistä väreissä Villiviini ja Yksisarvinen. Sukassa on erittäin tavallinen vahvistettu kantapää.
Alhaalla lapsen sukat sukka Handusta, malli oma. 

Uskaltauduin myös kokeilemaan tiimalasikantapäätä. Viime talvena olin lähellä kokeilla sitä, mutta Liina vakuutti minut siitä, että se on huono idea. Reikiä ja niin kireitä silmukoita, että lanka ja hermot on riekaleina. No, nytpä en kysynyt Liinalta. Tutustuin Ullaneuleen ohjeeseen ja ymmärsin kyseessä olevan ne samat saksalaiset lyhennetyt kuin esimerkiksi Westbournessa. Mä tykkäsin niistä! Eikun kokeiluun! Ainoa ongelma meinasi tulla ohjeen tässä kohdassa:

"Keskitaka on kerrosten vaihtumiskohta. Erotat sen helposti langanpäästä, joka jäi jäljelle luodessasi silmukoita sukkaan. Kun pidät työtä edessäsi, langanpään vasemmalla puolella oleva puikko itsestäsi katsoen on 1. puikko ja oikealla puolella oleva 4. puikko."

Mietin, miten ihmeessä voi olla mitään järkeä, että lyhennykset aloitetaan kantapään keskeltä. Kantapään keskelle muodostuu lovi. Aivan hullua. Ehkä Liina olikin oikeassa! Tämä on älytöntä! Sitten ymmärsin, että olen taas sekoittanut vasemman ja oikean. Selvisin. Kun suunnat oli kunnossa tiimalasikantapää oli helppo, nopea ja siitä selviää ilman silmukoiden poimimista tai sen kummempaa vääntelyä. Täten suosittelen tiimalasikantapäätä kaikille. Se on mun uusi suosikkini.

Senni

10 comments lanka, sukkia

Share:

Puikoilla vappuna

Mitä puuhaat nyt, Senni?

Itselläni on puikoilla ikuisuuspötkylä schmikuisuuspötkylä. Tarkemmin sanoen kaksi sellaista. Olen tehnyt Agneksen hihoja jo ainakin yhtä kauan kuin Kappaa, tai ainakin siltä tuntuu, ja aika ei ole mitään jos ei subjektiivista. Vartalo-osa on valmiina - mitä nyt vähän pitäisi korjailla sääpuoleen menneitä silmukoita, pingottaa ja ommella.

Ja joku kauluskin kai pitäisi.

Sitten nämä eeppisen keltaiset sukat Väinämöisestä - kerran olin Snurressa vahva, kun tämän langan näin. Toisen kerran en sitten ollutkaan. Mottoni onkin, että voin vastustaa kaikkea paitsi kiusausta.

Senni täällä hei. Minä aloitin tällaisen Kit-topin, koska ihastuin malliin ennen kuin tiesin kuinka juuttaan hidasta half linen stitch on neuloa. Mutten peräänny. Saan tämän punaisen pellavatopin valmiiksi sopivasti joulupäivälliselle. Terveisiä riviltä yhdeksän.

Schnee on edelleen kesken, koska se ei tunnu kevättä kohti kaikkein ajankohtaisimmalta kutimoitavalta ja sama kohtalo on Neon Beastilla. Niiden sijaan aion neuloskella silmukoiden luontia odottavaa Westbournea, jonka aion nykertää BC Garnin Allinosta. Siinä on 50% pellavaa ja toinen puoli puuvillaa. Sitten aion olla kesällä kasvimaata hoitaessani aivan vahingossa trés chic.

Niin ja aloitin myös villasukat kesän mustikkametsäsaapasteluja ajatellen.

4 comments paitoja, puikoilla nyt, sukkia, toppeja

Share:

Mutsin kaapilla

Päättelin tässä juuri neuletta. Lapsi oli vaikuttunut: "Ihana! Onko se minulle? Minäkin haluaisin tuollaisen!"

Olin kuvitellut, että hän tekee ryöstöretkiä vaatekaapilleni vasta 12 vuoden kuluttua, mutta ei. Se alkoi nyt jo.

Olen myös paukuttanut itselleni parit raitasukat, joiden jämälangat menevät lapsen sukkiin. Ei hän - kiitos mummonsa ja isomummonsa - varsinaisesti yhtään sukkia tälle jalan koolle enää tarvitse, mutta kun hän haluaa ihan samanlaiset.

Ja minä, minä olen niin altis imartelulle, vaikka sitten etenkin erään kolmivuotiaan suusta, että teen tietysti melkein mitä tahansa tällaisten kommenttien jälkeen.

Niin että lapseni, sinä saat raitasukat, ja toisetkin raitasukat, ja saatat saada kimaltavan neuleenkin, jos totean, ettei se liikaa kutita.

Silti: näpit irti minun vaatteistani.

4 comments lapselle, sukkia

Share:

Asioita, joita pitäisi päätellä

Ahem.

Sukat ns. vatsatautimallistoa (ts. vitutus minimoitu, jos joku oksentaa kutimen päälle)

Palmikkolapaset Sannan Korsi-kämmekkäitä mukaillen

 

Westbourne

Pipo (todiste siitä, että osaan tarvittaessa magic loopin. Sairaalapäivystyksessä ei ollut koko puikkovälineistö mukana.)

Koiran nöyryyttämiseen suunniteltu porohattu. Se kaipaa vielä toista ohuempaa sarvea.

Erästä lastenrunoa mukaillen:

Oikein nurin

Oikein nurin

Paljon kudoin 

TODELLA VÄHÄN päättelin

Mutta mitä seuraavaksi kutimoisin? Ai niin, se kimallepaita.

8 comments koiralle, lapasia, paitoja, pipoja, päättelyä vältellessä, sukkia

Share:

Toiset jaksaa, toiset ei

Dr. Pepper, juu es ei. Ja sitä rataa.

Selvisi sekin, miksi mikään ei etene ja valmistu - asia, josta olen kaikkien muiden kommenttikentissä marissut. Anteeksi vain. Minulla diagnosoitiin keuhkoputkentulehdus. Se tuntui siltä, miltä olen keuhkokuumeen aina kuvitellut tuntuvan. Siis erityisen väsyttävältä ja hengityskyvyn vievältä.

Yksi vaikutus moisella tulehduksella oli, että sitä neuloo ja neuloo, eikä mikään valmistu. Kuulostaa painajaisunelta, mutta ei sitä siinä niin osannut ihmetellä.

No, on jotain syntynytkin. Eilen sairaslomaillessani kera Supernaturalin (kyllä on mieskauneutta siinä sarjassa, sanon) saatoin loppuun ja päättelin parit sukat.

Harmaasävyiset syntyivät omien kaappien varastoista: 6-säikeistä Regiaa. Käyttötarkoitus sukille on Asunnottomien yön villasukkakeräys, johon tulin haastetuksi. Eipä sillä, hyvä on tarkoitus, joten mielelläänhän sitä.

Värikkäämmät - joihin raidoitin Sweet Georgian karkkiväristä sukkalankaa ja tummaa Väinämöistä, luulen - tulevat ihan yours trulyn käyttöön. Haluaisin nimetä ne "Tulisilla hiilillä" -sukiksi, sillä siltä ne näyttävät livenä, mutta epäilen, että omien sukkiensa nimeäminen on huono merkki, hyvin huono. Diggaan tehdä raitaa, koska niiden avulla pakko-oireinen minäni voi varmistua tuottavansa kahta samankokoista sukkaa. Nyt sukan tekemisessä vaikeinta on sukka #2:n kohdalla muistaa, montako silmukkaa poimi kantapään sivuilta edellisen kohdalla. Siihen eivät raidat auta.

Asiasta toiseen asiaan: osun satunnaisesti eritoten Facebookissa käytävään keskusteluun lankalaaduista ja siitä, onko kalliimpi lanka nyt edes hintansa väärti ja varmaan eivät vain kehtaa kalliiseen lankaan sortuneet tunnustaa, että samanlaista se on kuin halvempikin ja niin edelleen ja niin edelleen.

Myönnän satunnaisesti ärsyyntyväni.

Eipä sillä, jokainen laittaa lankaan sen, mitä on valmis siihen laittamaan oman rahatilanteensa mukaan, ja on suotavaa, että kaikista hintaluokista löytyy mainioita lankoja.

Mutta on sillä langalla jotain väliä. Tuo 6-säikeinen Regia on ihan ok, mutta kyllä sillä tekemällä saa huomattavasti epätasaisempaa jälkeä aikaan kuin noilla mainoilla Väiskeillä ja Sweet Georgioilla. Hyvä lanka jotenkin auttaa tasaisen jäljen tuottamisessa. Sellaista kyllä arvostan.

11 comments lanka, sukkia

Share:

Oikean silmukan lumo

Kaisan kommentista tulin huomanneeksi, että tätä nykyä pistän menemään lähinnä sileää pintaneuletta. Ja oikein onnellisena, vieläpä.

Siihen on syynsä. Luen paljon, yritän vähän oppia uuttakin, ja keskittymistäni tukee simppelimmänpuoleinen kutimointi. Toisaalta lapsi haluaa usein seuraa, ja hänen touhutessaan voin joskus samalla neuloa - jotain yksinkertaista.

Pukeudun monokromaattisesti, asustan kuin sirkuksesta karannut.

Joku yksinkertaisessa kyllä viehättääkin. Käyttöön tuntuvat tulevan selkeälinjaisimmat työt ja yksinkertaisimmat pinnat.

Niin että aloitin sukat, perussukat tietenkin. Lupasin itselleni, että kesälomalla väkerrän eeppisimmät Cookie A:t, joita milloinkaan on Cookie A maailmalle ohjeistanut. Sitä odotellessa päätin haastaa itseni neulomalla tiimalasikantapään. (Teinkin jo yhden. Se vaatii hieman harjoitusta. Ennen kaikkea sellaista silmukoiden puikoilla pysymiseen tähtäävää harjoitusta.)

6 comments sukkia

Share:

Taaperon äidin parempi lapanen

Tuskin oli päättelyneula tipahtanut kädestäni jäädäkseen niille sijoilleen* kun kotiin saapui paketti. Äidiltä.

Paketissa oli kahdet villasukat lapselleni. Toiset olivat jääneet mummolaan ja toiset oli mummo neulaissut ohimennen, ehkä ajatellen, ettei villasukkaparillekaan tee hyvää olla yksin.

Paketissa oli jotain myös minulle: uudet lapaset! Sellaiset, joissa on joustinneuletta kämmenpuolella. Kyllä taaperon äitikin tarvitsee kädessä pysyviä ja kauniita lapasia.

Lapaset tuoksuivat vienosti rusinoilta, sillä sekä sukkiin että lapasiin oli laitettu rusinapaketit vastaanottajia ajatellen. No, yhtä vastaanottajaa ajatellen.

Ojensin vihdoin lapselle eilen sukka-ja-rusina -setin, mistä innostuneena hän istui koko illan uudet villasukat jalassaan ja rusinapaketti kädessään. Villasukissa on silkkaa rakkautta.

Lapasissa myös.


* Käytän tässä hieman taiteellisia vapauksia. Oikeasti laitoin neulan paikalleen ja menin ensin nukkumaan ja sitten töihin, mutta.

Leave a Comment lahja, lapasia, sukkia

Share:

Perussukkia

Päättelin eilen syntikasaani. Televisiosta tuli silmätippamainos. Mies oitis huolestumaan: "Eiväthän sinun silmäsi ole kuivat, kun teet tuota päätetyöskentelyä?"

Syksyllä kutimoin kahdet sukat, luettuani Nyt-liitteestä, että sukkien tulisi olla kengässä sekä ohuita että käytössä ilman puuvillasukkaa siellä alla.

Nyt on ohuita sukkia, mutta askel puuvillasukan unohtamiseen tuntuu suurelta. Niitähän tässä on 34 vuotta käytetty. Eikä näitä sukkia millään raaskisi käyttöön ottaakaan, tuntuvat jalassa ihan silkiltä. En mene sanomaan, etteikö langoissa olisi voinut silkkiä ollakin.

Ensimmäisistä tuli lämpimän kultaiset (lanka mistälie), toisista unensiniset (lanka Liisalta.) En tiedä, kummista pidän enemmän. Ehkä molemmista. Ehkä kehystän ne.

5 comments sukkia

Share: