Leap Year Cardigan

Meinasi vähän syke nousta, kun Suvi Simolan uuden testineuleen nimeä mietittiin Ravelryssä. Joku ehdotti Everyday Cardigania, ja mikäs siinä, kyllä tämä neule ihan jokapäiväiseksi villatakiksi käykin, mutta niin arkinen nimi tuntui silti väärältä takille, jossa on tämmöistä iloa ja leikkisyyttä. 


Onneksi karkausvuosi voitti.

Tuppasin taas testineuloksimaan, sillä ensimmäiset vilahdukset tuolloin vielä työnimellä long cardigan kulkeneesta villatakista näyttivät siltä, että sellainen pitäisi saada kevätlomalle. Toisaalta pieni matematiikan harjoitanta osoitti, etten mitenkään ehtisi neulaista sitä kevätlomalle jos odottelisin ohjeen julkaisua.


Jälkikäteen myönnän, että matikkani saattoi olla pielessä, mutta enhän minä vielä silloin tiennyt, että Leap Year neuloo jotakuinkin itse itsensä. Edes hihat eivät ärsyttäneet pituudellaan, kuten kaikkien aikaisempien neulomiskokemusten perusteella olisi sopinut. Eikä silti puhuta t-paidasta.

Tykkäsin tuosta olkalinjaan tulevasta silmukkaketjusta ihan hurjasti, onneksi kiltisti opettelin ohjeenmukaisen levennyksen.

Langat ostin Kerästä. Halusin testata Meriliniä, jota kaikki kehuvat - se oli muuten ihanaa neuloa - eikä omasta stäshistä vähän yllättäen löytynyt mitään ihan sopivaa.

Värien kanssa päätin ottaa lentävän loikan pois mukavuusalueelta, kuten huomaatte. Takkihan on päärynän värinen. (Aluksi ajattelin, että se olisi valkoinen päärynäisillä kontrasteilla, mutta sitten Senni kuuli suunnitelmasta ja toteutti intervention ja tässä sitä nyt ollaan, vihreässä villatakissa.)

Malli: Leap Year Cardigan
Lanka: Isager Merilin
Puikot: 4 mm

Tämä on vähän tylsä postaus. Kaikki meni niin justiinsa nappiin. Ohje oli mainio, ei ongelman hiventä, ja lanka oli ihanaa neulottavaa. Lopputuloskin on epägoottimaisine väreineen just sitä, mitä olen ilmeisesti aina tietämättäni halunnut.

-Liina

20 kommenttia:

  1. Tästä tuli niiiin kiva! Jäätyäni lehdelle soittelemaan stalkkasin testineulonta ketjua kuin hai laivaa ja heti ohjeen ilmestyttyä pistin töpinäksi. Tämä todella neuloontuu jotenkin ihastuttavan helposti! Onneksi on lankalakko, muuten olisin varmaan hassahtanut Meriliniin itsekin, mutta on kyllä tuloillaan oikein kiva myös kaapista kaivamastani langasta. Ihanan simppeli, mutta silti mielenkiintoinen neulottava ja ihastuttava tämä päärynäinen versio!

    Mutta itse en rohkenisi tehdä vaatetta, jossa hihansuut ovat muuta puseroa _vaaleammat_. Elät ilmeisesti siistimmin kuin minä. Nimim. hiha kastikkeessa tai polkupyörän ketjurasvassa vähän väliä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Vaikka nyt kyllä pelkään, että palaan kevätlomalta hihat soijakastikkeessa, onpa kiva :D

      Hauskaa, että sulla on sama kokemus - että takki neuloontuu jotenkin tosi helposti ja on yksinkertaisuudestaan huolimatta mielenkiintoinen, sillä niin juuri se minustakin on.

      Minkä langan sä valkkasit takkiin?

      Poista
    2. Fyberspatesin Vivacious -sukkalangasta teen. Minulla on siitä sellaista ihanaa sinisen-laventelinharmaata, jossa on vaaleanruskeaa aksettina. Rakastan sitä väriä. Toivon vaan, ettei se näytä lopulta liian kirjavalta ollakseen monikäyttövaate, mutta toisaalta tykkään jo syntyneestä neulepinnasta niin hulluna, että käytän vaikka minkä kanssa!

      Haha ja etköhän onnistu välttämään kastikkeita, minä olen ihan tunnetusti harvinaisen sählä. Sitä paitsi tuossa on nuo pitkät resorit, jotka voi kivasti kääntää ylös!

      Poista
    3. OOH, onko siitä Ravelryssä väliaikakuvia? Käy vaklaamassa. En usko, että on liian kirjava - tai siis sitä monikäyttöisyyttä mäkin näiden värien kanssa vähän mietin mutta käytän sitä silti tosi paljon.

      Joo, samassa sähläkerhossa ollaan, heh :)

      Poista
  2. Tämä on kaunis! Mulla on Merilinit postissa odottamassa, pääsen viikonloppuna ellen jopa huomenna aloittamaan omaa takkia, jee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Jään innolla odottamaan sun värikomboa - ja mikä ihana tilanne muutenkin, kun lanka odottaa vain puikoille pääsyä!

      Poista
  3. Superihana! Ja kuule, tää päärynä tai vedenvihreä tai pastellinen minttu on niin kuuminta hottia justiinsa nyt. Itsehän ostin sitä kolmessa eri sävyssä ja viidessä vyyhdissä tiistaisella käynnillä Kerässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka miten yritän, en saa tästä juuri muuta selkoa kuin että sitä on päästy käymään Kerässä - sitten karvas kateus valtaa mieleni :D

      Eivaan. Kiitos! Ja oon samaa mieltä, tää on nyt tosi hyvä. Kolme sävyä ja viis vyyhtiä on myös tosi hyvä!

      Poista
    2. Thihi. Oon varmaan puolitoista vuotta suunnitellut visiittiä ja nyt vasta pääsin käymään Kerässä. Ja mun ostosten perusteella olis tosiaan voinut luulla kaupan tarjoavan tasan yhtä väriä kaikissa langoissa, mutta minkäs teet, kun se juuri nyt huutelee niin kovaa tuo hailakka vihreä.

      Poista
    3. Musta alkaa tuntua, että munkin viime visiitistä on puoltoista vuotta! Mutta ei siitä ole kuin vuosi, jos sitäkään. Miksi aika lentää tällä tavalla, miksi.

      Poista
  4. aivan mahtava! en tosin ymmärrä miten tämä voi neuloa itse itsensä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se yllätti mutkin! Mutta siltä se kyllä tuntui. Pari silmukkaa vaan neuloin, ja viuh, jo oli takki.

      Kiitos :)

      Poista
  5. paljonko siul meni tota lankaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurinpiirtein 280 g, josta pääväriä 225!

      Poista
  6. Hieno! Minäkin olen miettinyt tuon takin neulomista, mutta kun en osaa päättää väriyhdistelmää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on vaikeinta! Mutta nyt kun on tehnyt yhden, voi tehdä toisekin. Haa miten nerokas takki :)

      Poista
  7. Ihana! Kiva välillä lukea myös ongelmitta sujuneista projekteista ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja ihanaa sellaista oli tehdäkin :D

      Poista
  8. Hieno. Ja aivat takuuvarmasti ihana päällä!

    VastaaPoista