Riemu

Otin lomareissuille mukaan toiveikkaasti neljä erilaista keskeneräistä työtä: yhden Isagerin puuvillasta improamani paidan, Azalea-topin, Lemon-topin ja Riemun.

Voin riemukkaana tiedoittaa, että jotain tuli valmiiksikin. Ahahahaa! Huomasitteko! Huomasitteko!



No niin ahem.

Tuppasin mukaan testineulomaan Suvi Simolan uutta huivimallia, Riemua, koska malli oli minusta sievä ja jännän muotoinen, ja toisaalta en ollut koskaan testineulonut mitään - halusin tietää, miten homma toimii.

Langan valkkausapuna oli Senni, joka tosi ystävän tavoin esti allekirjoittanutta esim. tilaamasta Brittein saarilta lankaa, joka on painonsa arvoista kullassa, ja osoitti Menitan mainoita Sublimen lankoja. Niistä väreiksi valikoituivat minttu ja vähän kermainen valkoinen, joten minttujätskiähän lopputuloksesta tuli. Se sopii minulle, pidän minttujädestä, mutta edesmennyt paappani lausuisi tässä välissä painokkaasti (ärsyttääkseen), että "ei ole muuta jäätelöä kuin vaniljajäätelö".

Se anekdootti ei liittynyt asiaan mitenkään. Tuli vain mieleen.

Huivi puolestaan oli mahtavaa neulottavaa: raidoitus ja muoto tekivät tästä vähän sellaisen itsekseen valmistuvan huivin: muutamana iltana kun otti ja neuloskeli, ja muutamana automatkana myös, niin yhtäkkiä olikin valmis huivi. Kaunis ja jännän muotoinen.



Ihan erityinen bonus siitä, että Riemu on mitä mahtavin kaulalle kietaistava. Vaikka huivi ei ole suunnattoman suuri, se on ehkä juuri muotonsa vuoksi mitä parhaimmin kaulalle istuva. Muoto ei siis ole vain kaunis vaan myös käytännöllinen.

Jos malli olikin ihana, aivan samaan iloon en pääse langan osalta. Tykkään kyllä Sublimen - hengenveto - Baby Cashmere Merino Silk Dk:n neuletunnusta ja väreistä, mutta en pidä sen nimestä enkä pidä tavasta, jolla kerä ei pysy alkuunkaan kerällä. Kyllä matkaneuleelle on olennaista, että kerä pysyy kasassa. Ja kotisohvaneuleelle myös, ei sen puoleen.

No, lankakerän sotkut sain selvitettyä, ja huivi on ihana. Lankaakin jäi sen verran, että voin syksymmällä taistella siitä vielä huiviin sopivat lapaset.

-Liina

12 kommenttia:

  1. Just minttujätskinen! Pidän siitä. Onpa se tosiaan vängän muotoinen!

    Olen samaa mieltä noista keristä, jotka ei halua olla keriä. Kyllä perinteinen seiskaveikkamallinen kerä on se paras. Varmatoimisin ja käyttöönotoltaan nopea. Vyyhdit ja pallot on kivoja katsella ja silitellä miksei keriäkin, mutta perusmalli on tällaiselle "nyt on saatava jotain puikoille ja äkkiä" -tuurineulojalle se järkevin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minttujädessä on hyvät mielleyhtymät :) Minustakin tuo muoto on eri kiva.

      Mä puolestani diggaan kaikenlaisista keristä, kunhan pysyvät kasassa. Kasassa pysymättömille mulla ei oo oikein aikaa ja kärsivällisyyttä. Raivostuttaa setviä lankoja viiden rivin välein :D

      Poista
  2. Siitä tuli ihana! Sattumalta luin tämän juurikin pienen minttujätskiannokseni jälkeen (pienen siksi että ehdin vikana apajille ja rasia oli jo melkein tyhjä) :) Kiitos testaamisesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aijai, minttujäden kanssa pitää pitää puolensa! Mutta hyvä, että kuitenkin sait edes vähän!

      Ja kiitos, minä olen huivista ihan huippuiloinen! Kiitos mahtavasta tilaisuudesta :)

      Poista
  3. Onpa kyllä ihana! Tykkään tuosta muodosta tosi paljon, meni heti jonoon. Nyt utelen, koska en ole ikinä ollut testineulomassa, mutta parin (juurikin huivin kohdalla olen melkein uskaltautunut - ja huivin, koska en edes kuvittele,että ehtisin saada puseroa valmiiksi testineulomisten deadlineen mennessä) Eli, mitä ilmesimmin testineulomiskokemus oli oikein positiivinen, ainakin välittyneestä fiiliksestä päätellen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muoto on kyllä jotenkin tosi huikea! Ja kiitos!

      Ja joo, testineulonta oli tosi hauskaa ja sujui mukavasti, mutta ehkä tässä tuo itsetuntemus - jota nähdäkseni osoitat - on ihan tarpeen. Ajattelin, että tämän ehdin kyllä saada deadlineen mennessä valmiiksi, ja ehdinkin. Riemun neulominen oli tosi hauskaa ja rentoa.

      En vain muutoin ole mikään deadlineneuloja, haluan pitää harrastuksen harrastusluontoisena, joten luulen, että jatkossa - jos testineulojan uraani jatkan - valkkaan työt edelleen niin, että saan ne iisisti valmiiksi ja niiden neulominen on iloisaa, kuten Riemunkin kanssa oli. Tyhmäähän se olisi, että hampaat irvessä vääntäisi valmista ei siksi, että itse haluaa pikimmiten uuden tamineen vaan siksi, että joku toinen pyytää.

      Poista
  4. "Otti ja neuloskeli"... Tirsk. Otti giniä? :D (Tämä asiaton kommentointi ei liity mitenkään täällä päässä tyhjentyneeseen viinilasiin.) Ei vais, erinomaisen kaunis huivi. Mintunvihreä on selvästi päivän väri. Justiinsa pistin pyykkiin sen värisen kankaan seuraavaa mekkoa varten. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. HAHAA! Sä oot päässyt sisälle synkimpään olemukseeni :D Tämän kanssa kyllä ei, niisk, heti tuli reunasilmukoista vähän turhan kireitä.

      Vaan kiitos. Kyllä minttu on jotensakin ihana ja kasarin muutenkin kanssa.

      Poista
  5. Tosi kiva kaveri, kun esti tilaamasta lankaa... Tosi reilua, onko muka.
    Mut huivi on hieno (no on se ystäväkin!). Ensinäkemältä eriskummallisen muotoinen huivi, mutta näyttää mukautuvan käyttöön upeasti. Tätä vois ihan vakavasti harkita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin! Ja sitten tavallaan tiliäni kun tarkastelen, huomaan tyypin olevan vakavasti otettava tosiystävä - uskaltaa seistä tarpeen tullen naisen ja hänen lankansa välissä.

      Suosittelen kyllä kokeilemaan. Tässä ei kauan vanhene kun tätä tekee, ja lopputulos on muikea.

      Poista