Sisäkelpoinen

Ihan ensiksi uudesta Kerällä-kirjastani tein pipon. Sisäkelpoiseksi nimetty malli oli aika lailla kaikkea sitä, mitä pipoltani kaipaan: yksinkertainen, ohut ja langan oikein valitsemalla myös harmaa.


Kirjan kuvasta ei saanut aivan selvää siitä, miten iso pipo on, joten neuloin siihen varmuuden vuoksi pituutta vähän lisää. Lopputulos oli sellainen, johon mahtuvat omat ja naapurinkin rastat, noin suunnilleen, mutta pidän pipostani silti ihan kauheasti. Niin piti myös mies, joka ei ylisanoja törsää - nyt kuultu "kiva pipo" oli siis harvinaislaatuinen ylistyksen osoitus.

(Tänään valjasti em. miehen muotikuvaushommiin. Hän oli juuri kuvaamassa erästä lipastoa entisöintitarjouksia pyytääkseen ja ilahtui heti: "JOO! Mee tohon lipaston päälle makaamaan!" Kuvissa hihitän enimmäkseen kuin heikkopäinen ajatellessani, kuinka makaan aistillisesti itseäni puolta lyhyemmän lipaston päällä pipossa, rekvisiittapaidassa ja kotihousuissani.)

No mutta. Parhain pipo joka tapauksessa. Nyt vain tarvitsen jostain hieman rohkeutta käyttää tätä myös duunissa sisällä. Onhan hattu sentään sisäkelpoinen. Jotensakin en kuitenkaan aivan tohdi.

7 kommenttia:

  1. Tosi kiva, perussuikkanapipo! Just tuon malliset pipot on parhaita, kun saa nutturatkin mahtumaan :)

    VastaaPoista
  2. Voi, kaunis pipo ja sinä!

    VastaaPoista
  3. Kiitos Anna! Minustakin pipossa pitää olla sisätilavuutta, ja muutenkin. Uimalakit on sitten erikseen. Ajattelin heti monistaa tätä mallia kuusituhatta kertaa erilaisille langoille :)

    Ja kiitos myös Jennijee! Pipoon olen tosi tyytis ja myöntää täytyy, että kuvaankin - kerrankin.

    VastaaPoista
  4. Oi, onpa nätti! Sama pipo on itselläni tekolistalla, kunhan saan edellisiä projekteja pois alta :)

    VastaaPoista
  5. Kiitos! Suosittelen kyllä, oli jotenkin leppoisaa satunnaistekemistä niille hetkille, kun mikään kovin vaativa ei sujunut. Tein muuten kerrankin suosituslangasta, Langin Novenasta, ja se oli kyllä mainio lanka se.

    VastaaPoista
  6. Hyvän näköinen! Pitäisi itse useammin tehdä asioita harmaasta langasta, kun se yleensä näyttää lopputuloksena tosi hyvältä; harmi vaan että kaiken maailman sateenkaarilangat vetävät minua puoleensa lankakaupoissa...

    Mulla on sama ongelma noiden sisähattujen kanssa. Tykkäsin taannoin tosi paljon siitä, miltä näytän mustassa knallissa, mutta en vaan KEHDANNUT pitää päällä sisällä.

    VastaaPoista
  7. Kiitos! Mä tunnistan tuon lankakauppaongelman myös - erityisen vaarallisia ainakin mulle ovat sellaiset moniväriset lanka-asetelmat, joiden edessä aina unohdan, että yleensä herkullisimmalta näyttää juuri se väriyhdistelmä, eikä välttämättä yksittäinen lanka. Mutta nyt olen selvästi siirtänyt värien kaipuuni villasukkiin - ne saavat hehkua, muuten olen sitten harmaa :D

    Mikähän hitto siinä kehtaamisasiassa oikein on? Olisi tosi kiva käyttää reippaammin päähineitä. Etenkin jotain knallia nyt pitäisi ilman muuta voida pitää sisällä.

    VastaaPoista