Nyt kyllä otan ja

...kirjoitan tänne. Niin kerta! Koska olen kesällä neulonut aivan kauheasti, mutta eihän sitä blogia katsomalla uskoisi.

Aloitan matalasta päästä: kesän helpoin toppi syntyi juuri hellekelien loppuessa laatikkomallisena.



En voi kuulkaa uskoa, että kerran ostin tällaiselle ohjeen.

Älkää te ostako, sillä ohje tulee tässä:
  1. - Neulo kaksi samankokoista kappaletta. (Mitat saat mallitilkun ja mittanauhan avulla.)
  2. - Ompele sivusaumat ja olkasaumat yhteen. Ei kuitenkaan sivusaumoja olkasaumoihin. Jätä kainaloille aukko.
  3. - Päättele.
Jos haluaa hifistellä, voi neuloa alun pyöröllä ja sitten erottaa etu- ja takakappaleen - ja neuloa nekin pyöröllä, mutta kahdelta kerältä. Olkasaumat voi yhdistää kolmen puikon päättelyä hyväkseen käyttäen (se on yksinkertaista. Puikot vastakkain ja kolmas käteen. Neulotaan molemmilta puikoilta silmukat yhteen ja nostetaan edellinen silmukka yli. Saumat voi neuloa sisään tai ulos, nätti tulee molemmissa tapauksissa.)

Käytin kahta lankaa. Alaosa syntyi BC Garnin nyt jo lopetetusta pellava-silkkisekoitteesta nimellä Setalin - eikö kuulostakin joltain, millä on katukaupassa melkoinen kysyntä? Yläosassa oli puolestaan hämmentävän riittoisa Ito Kouki, jota olen hamstrannut Kerästä aina, kun olen siellä käynyt, ja jonka osalta varastoni riittävät viimeisimmän arvioni mukaan vaatettamaan koko perheen. (Mutta kun se on niin ihanaa, ah ja voi.)

Toppi ei onneksi ole mikään hellekelien yksinoikeusvaruste, vaan pärjää villatakki (ja/tai sadetakki) kaverinaan kaikenlaisissa säätiloissa. Suosittelen - simppeli malli päästää ihanat langat oikeuksiinsa.

6 kommenttia:

  1. No mutta tuopa on ihana! Minäkin haluan tehdä tuollaisen laatikkopaidan :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja suosittelen lämmöllä, tämä oli mitä helpoin tapa käyttää aikaansa ja flow-elämys oli taattu :D

      Poista
  2. Kaaaauuniiis! Nuo Iton langat taitavat olla melkoisia ihanuuksia, en ole ikinä päässyt hypistelemään. (Kuulostaa muuten jotensakin tutulta tuo jonkin langan ylenpalttinen hankkiminen. Krhm...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Voi, onko sullakin etäsuhde Kerään? Siellä niitä olisi paikan päällä - tai tähän asti on yleensä ollut. Vaan eihän niitä tosiaan useinkaan pääse itse näpelöimään.

      Joo ... jotenkin neulontanopeus ei ikinä ihan vastaa kuviteltua neulontanopeutta. Hmmm.

      Poista
  3. Tulen taas yrittämään kommentointia tähän. Viimeksi tuljasin aikani kuvavahvistusten kanssa, eikä millään päästy Bloggerin kanssa yhteisymmärrykseen siitä, missä kaikissa kuvissa on ranskiksia tai tiekylttejä.

    Mutta kuitenkin! Toppi näyttää kivalta. Väriblokit <3 Mutta siis mun aivot nyrjähtää.. miten olat voi neuloa erottamisen jälkeen kahdelta kerältä pyörönä? Yritän visualisoida, mutta aina vaan mun mielessä se lanka jää sinne vasempaan reunaan, jos niitä yrittää hahmottaa neulottavaksi puikolla peräkkäin. Vai neulotaanko ne pyörönä yksi kerrallaan ja steekataan auki? Mulla on tunne, että tämä on nyt paljon yksinkertaisempi asia kuin mitä luulen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kas, pitää olla kaksi kerää, toista puolta neuloo toiselta ja toista toiselta. Vähän siinä voi mennä langat solmuun, mutta ainakin tulee täsmälleen saman pituista. Toivottavasti selvitti.

      Tästä haasteestasi tuli muuten mieleen, että viime viikolla olin ihan että nyt kyllä otan ja! Arvaa! Sain yhdet vauvansukat postiin eikä vastaanottaja ole vielä vuottakaan!

      (Se Bloggerin kuvavahvistus on saatanasta.)

      Poista